Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Uusimaa

Uudenmaan ympäristö on muuttunut ja yhä muuttuu muuta maata nopeammin. Taajamien ja tiestön osuus pinta-alasta on maamme suurin ja kiivas rakentaminen jatkuu. Pääkaupunkiseudulla lomittuvat teollisuuden, kaupan ja palveluiden, liikenteen ja asumisen ympäristöt. Sinne keskittyy myös hallinnon, tutkimuksen ja kulttuurin rakentaminen. Kaupungistuminen on erityisen vahvaa pääkaupunkiseudun kehyskunnissa radan varressa ja työmatkan etäisyydellä Helsingistä.

Rakennuskulttuuri Suomenlahden rannikolla, saaristossa ja jokilaaksoissa ulottuu keskiajalle. Pitkästä ja vauraasta maanviljelyskulttuurista kertovat laajat viljelysmaisemat, kylät ja kartanot. Suomenlahden rannikon kalastajatilat saivat 1800-luvulta lähtien rinnalleen suuria kesähuviloita ja myöhemmin kesämökkejä ja huvivenesatamia. Vapaa-aikaan liittyy myös Hangon kylpylä- ja huvilakulttuuri. Sisämaan tunnetuin, taiteilijahuvila- alue kasvoi Tuusulanjärven rannoille.

Keskiajasta kertovat yhdeksän kivikirkkoa, Turusta Viipuriin vienyt Suuri rantatie ja Raaseporin linna. Suomen ensimmäinen rautaruukki perustettiin tänne 1500-luvulla, kaikkiaan 1600–1800-luvuilla ruukkeja syntyi 14. Mustiossa ja Fagervikissä on säilynyt 1700-luvun ruukinkartano ja 1800-luvun tuotanto- ja työväen asuinrakennuksia. Moderni tehdasteollisuus rakentui usein vanhoille ruukeille. Uusiin teollisuusympäristöihin kuuluu muun muassa Lohjan Virkkala ja Nurmijärven Rajamäki. Satamakaupungiksi 1870-luvulla perustettu Hanko, talvimerenkulun uranuurtaja, tunnettiin myös elintarviketeollisuudesta.

Rannikko on myös merenkulun, majakoiden, merimerkkien ja luotsiasemien maisemaa sekä sotahistorian kohteita. 1700-luvun ruotsalaislinnoituksia on Suomenlinnan – maailmaperintökohteen – ohella Hangossa ja Loviisassa. 1910-luvulla venäläiset rakensivat Helsingin seudulle maa- ja merilinnoitteiden renkaan.

Maakunnan vanhimmat kaupungit ovat 1500-luvulla perustetut Tammisaari ja Helsinki. Tammisaari on säilyttänyt hienosti puukaupungin ominaisuutensa aina jälleenrakennuskauden alueisiin asti. Helsinki kehittyi 1700-luvulla Viaporin voimalla ja 1812 alkaen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Erityisen merkittävä on yhä kaupungin 1800-luvun kaavarakenne ja C. L. Engelin suunnittelemat julkiset rakennukset Senaatintorin ympärillä. Teollistuminen, rautatiet ja satamat loivat 1800-luun lopusta lähtien nykyisen Helsingin, maamme urbaaneimman rakennetun ympäristön. 1900-luvun alkukymmenine kivikaupungin tekivät keskusta, Töölö, Kallio ja Vallila. Lähiöt alkoivat rakentua 1940-luvulta lähtien. Viime vuosikymmeninä kaupunki on tiivistynyt ja asuntoja on syntynyt vanhoille teollisuus- ja liikennealueille.

Artikkelit

Johanneksen kirkko, Pinja Metsäranta
Malmin lentoasema eilen ja tänään. Minna Pesu
Jumalanpalvelustila purku-uhan alla.Laura Tuominen

Muualla palvelussamme

Suomenlinnan Noakin arkin restaurointi 

Linkit

Helsingin kaupunginmuseo.
http://www.hel.fi/hki/museo/fi/Etusivu

Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot PDF
http://www.uudenmaanliitto.fi/modules/publishbank/julkaisupankki_files/521_Nakym...
[Uudenmaan liiton julkaisu]

RKY kohteet Uusimaa.
http://www.rky.fi/read/asp/r_mkkartta.aspx?MAAKUNTA_ID=1
[Museovirasto]

Sopimus Museoviraston ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/4b3ebeaf.pdf
[Museovirasto]

Tammisaaren museo.
http://www.ekenas.fi/museum/index.html

Uudenmaan ELY-keskus.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Sivut/default.aspx

Uudenmaan liitto.
http://www.uudenmaanliitto.fi/


Ainola.
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/index.html
[Helsingin Suomalainen Klubi]

Arkkitehtuurikävely Helsingissä.  
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taidehistoria/virtuaali/
[Helsingin yliopiston avoin yliopisto]

Fiskarsin ruukki.
http://www.fiskarsvillage.fi
[Fiskarsvillage.net]

Helsingin hehku. Reittejä historialliseen pääkaupunkiin 1808-1945.
http://www.historia.edu.hel.fi/
[Helsingin kaupunki]

Helsingin kantakaupungin kortteleita valokuvina.
http://www.korttelit.fi/kaupunki.php
[Lari Mattila]

Helsingin maa- ja merilinnoitus.  
http://www.novision.fi/viapori/index.htm
[John Lagerstedt,  Markku Saari]

Helsingin niemen puutalot kävelyreittinä.  
http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/puutalot/puukavel.html
[Helsingin kaupunginmuseo]

Historiakierros Helsingin keskustassa. Yliopisto, yliopiston kirjasto, Valtioneuvoston linna sekä Vanha kirkko
http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/index.html
[Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto]

Hvitträsk.
http://www.nba.fi/fi/hvittrask
[Museovirasto]

Itsenäisyytemme vuosikymmenten rakennuksia Helsingissä.  
http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/itsen/kavely.html
[Helsingin kaupunginmuseo]

Kuka kaivoi vallihaudat?. I maailmansodan linnoituslaitteet Espoossa
http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/valli.htm
[Espoon kaupunginmuseo]

Liikenteen historiaa Helsingissä 1800-luvun alkupuolelta alkaen.  
http://www.hel2.fi/kaumuseo/ratikkasivut/index.htm
[Helsingin kaupunginmuseo]

Lottamuseo. Syvärannan lottamuseo
http://www.lottamuseo.com/
[lottamuseo.com]

Panoraamat Helsingistä 1866 ja 2003.  
http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kaupunki/panorama/Hki_panorama_intro.html
[Helsingin Sanomat]

Pihlajamäki.
http://www.hel2.fi/lahioprojekti/pihlajamaki/index.html
[Helsingin Kaupunki - Lähiö Projekti]

Seikkailu Suomenlinnassa.  
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomenlinna/
[Opetushallitus]

Suomenlinna.
http://www.suomenlinna.fi/
[Suomenlinnan hoitokunta]

Taakankantajat. Helsingin satamien ja ahtaustyön historiaa
http://www.hel2.fi/kaumuseo/satama/taakankantajat.html
[Helsingin kaupunginmuseo ja Finnsteve]

Tapiola 50 – arkkitehtuuria taidetta ja tarinoita.
http://www.weegee.espoo.fi/tapiola50/frontpage_fi.asp?n=true
[Espoon kaupungin kulttuuriasiainkeskus, WeeGee-projekti]

Tapiolan puutarhakaupunki.
http://www.mfa.fi/tapiola
[Arkkitehtuurimuseo]

 

Malmi.jpg
Malmin lentokenttä Helsingissä. Maire Mattinen, MV/RHO.

tammisaari_1.jpg
Tammisaaren vanha kaupunki, taustalla kirkko. Soile Tirilä 2000, MV/RHO.

merikasarmi.jpg
Merikasarmi, ulkoministeriön virastotalo Katajanokalla. Soile Tirilä, MV/RHO.