rakennusperinto.fi

Pohjanmaa

Merenranta, saaristo, jokilaaksot ja niiden peltolakeudet ovat muovanneet Pohjanmaan kulttuuriympäristöä. Tyypillisiä rakennuksia ovat Kyrönjoen ja Vöyrinjoen varteen 1800-luvulla rakennetut kaksikerroksiset pohjalaistalot. Maakunnan teollisuus- ja kauppaporvarit rakennuttivat kustavilaisella kaudella ja 1800-luvun alussa kartanomaisia rakennuksia, esimerkkeinä Vähänkyrön Kolkki, Maalahden Åminneborg ja Isonkyrön Orisberg.

Pohjanmaan kylät ja kaupungit rakennettiin aikoinaan hyvän satama- ja kauppapaikan tuntumaan. 1600-luvulla perustettujen Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan, Uudenkaarlepyyn ja Kristiinankaupungin sekä 1700-luvulla perustetun Kaskisten rakennukset olivat esikuvia tervalla ja sittemmin rukiilla vaurastuneille talonpojille. Puurakentamistaitoa edisti laivanrakennusperinne. Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa on 1950–1970 lukujen purkamiselta säästyneitä yhtenäisiä puukaupunkiosia. Arkkitehti C.A. Setterbergin 1850-luvulla laatima Vaasan asemakaava pyrki selvästi murtamaan empirekauden kaupunkiperinnettä. Se perustuu säännöllisiin, avariin ruutukortteleihin ja pitkiin puistokatuihin, joiden varrelle sijoitettiin kaupungin arvokkaimmat julkiset rakennukset. Vaasan kaupunkikuvaa leimaavat 1800-luvun lopun teollisuuden kuten Vaasan höyrymyllyn ja Palosaaren puuvillatehtaan rakennukset, nyt jo uudessa käytössä. Jälleenrakennuskauden parhaita kohteita ovat Vaasassa Viljo Revellin viisi pistekerrostaloa Malmönkadulla ja Alvar Aallon rivitaloalue, Vaasan Aaltopuisto.

Maakunnan vanhimpia rakennuksia ovat keskiaikaiset Isonkyrön ja Närpiön kivikirkot sekä vanhan Vaasan kirkon rauniot. 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta on peräisin monta keskeiskirkkoa. Kustaa III:n perustaman Vaasan hovioikeuden rakennus, nykyinen Mustasaaren kirkko vuodelta 1785, ja siihen liittyvä puistosommitelma herättivät ihastusta jo syntyaikanaan. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Vaasan Huutoniemen kirkko vuodelta 1964 edustaa modernia kirkkoarkkitehtuuria.

Pohjanmaan jokisuissa ja Vaasan edustan saarilla on kalasatamia, pitkiä venevajarivistöjä ja kalamajoja kertomassa vuosisataisesta kalastuselinkeinosta. Merimaisemaan kuuluvat myös pookit ja majakat sekä ulkosaariston kalastusyhdyskuntien kalasaunat.

Muualla palvelussamme

• Julkisivumuutos herättää keskustelua Vaasassa (9.2.2010)
• Selkämeren rantatiestä tehdään matkailutie (11.8.2009)
• Sulvan koulu suojellaan asemakaavalla (3.2.2009)
• Sulvan koulun suojelua pohditaan (5.1.2009)
• Östanlidin kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä (10.7.2008)
• Pohjalaistalon pelastamisesta tehtiin kirja (25.1.2007)
• Lapuan Vanhan Paukun suojelu vaatii asemakaavaa (11.1.2007)
• Härmänmaan elämästä tehtiin multimedia (7.11.2006)

Linkit

Pohjanmaan museo.
http://museo.vaasa.fi/

Länsi-Suomen ELY-keskus.
http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/etelapohjanmaanely/Sivut/default.aspx

Pohjanmaan liitto.
http://www.obotnia.fi/

Sopimus Museoviraston ja Pohjanmaan museon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/4da991d7.pdf
[Museovirasto]

RKY kohteet Pohjanmaa.
http://www.rky.fi/read/asp/r_mkkartta.aspx?MAAKUNTA_ID=15
[Museovirasto]

Pohjanmaan historia - kulttuuriperintömme.
http://www.svof.fi/kulttuuriportaali/index.asp?open=kulttuuriperinto&page=ku...
[Pohjanmaan kulttuuriportaali]