Etusivu » Rakennusperintömme » Maakunnat » Päijät-Häme
Päijät-Häme
Päijät-Hämeen maisemat vaihtuvat eteläosan jokilaaksojen hedelmällisistä savikoista maakunnan keskiosassa Salpausselän reunamuodostumaan ja pitkittäisharjuihin. Itäosa on pienipiirteistä järviseutua ja Päijänteen jylhiä vuoriseutuja. Osa suurista hämäläisistä ryhmäkylistä on säilynyt huolimatta iso- ja uusjakotoimituksista. Laajoja ja avoimia viljelymaisemia on syntynyt myös kartanoiden ja suurtilojen vaikutuksesta. Maakunnan karummassa itä- ja pohjoisosassa on muistumia kaskiviljelystä ja pienehköjä hajallaan olevia tiloja.
Hollolan Pyhän Marian kirkko on kolmanneksi suurin keskiaikaisista kirkoistamme. Monissa kirkonkylissä voi vielä tunnistaa 1900-luvun alkupuolen rakenteen, johon kuuluvat kaupat, pankit, kunnantupa, koulut ja seurantalo. Sotien jälkeinen uudisrakentaminen ja uudet tiet muuttivat ympäristöä voimakkaasti. Päijät-Hämeeseen asutettiin kymmeniä tuhansia Karjalan siirtolaisia.
Myllyjen, panimojen ja varhaisen meijeritoiminnan lisäksi tyypillisiä tuotantolaitoksia ovat tiiliruukit ja sahat aina 1600-luvun lopun kotitarvesahoista 1800-luvun lopun suuriin höyrysahoihin. Rautatien varteen syntyi huonekalu- ja puusepäntehtaita, väki- ja virvoitusjuomatehtaita. Rautatie keskitti myös asutusta. Yhdessä laivaliikenteen kanssa rautatie toi järviseudulle runsaasti kesäasukkaita. Joissakin kunnissa oli jo 1930-luvulla satoja huviloita.
Kymenkartanon läänin hallinto siirrettiin Heinolaan, Jyrängönvirran rannalle vuonna 1776. Vanhin Heinolan monista puistoista on jo ensimmäiseen residenssiajan ruutuasemakaavaan merkitty Perspektiivi eli Esplanadi, nykyinen Maaherranpuisto. Heinola tunnettiin myös seminaari- ja kylpyläkaupunkina. 1905 perustettu hyppyrimäkien ja radiomastojen Lahti tunnetaan kautta historiansa nopeasti kehittyneenä kaupunkina. Hyvät yhteydet houkuttelivat erityisesti puunjalostusteollisuutta 1860-luvulta alkaen. Päijänteen ja Vesijärven yhdistävä Vääksyn kanava edisti puutavaran uittoa.
Jälleenrakennuskausi toi Lahteen siirtoväen lisäksi liikkeitä, teollisuutta ja oppilaitoksia luovutetulta alueelta, ja kaupungin ympärille nousi useita pientaloalueita. Salpausselän seudulle Lahteen, Nastolaan ja Hollolaan on muodostunut 1960-luvulta alkaen teollisuudesta ja kerrostalorakentamisesta nauhataajama.
Artikkelit
Lahden asemarakennukset. Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo
Muualla palvelussamme:
- Itä-Hämeen kartanot olivat osa aateliston elämäntapaa (14.11.2007)
- Hämeen arkkitehtuuriohjelma on valmistunut (23.10.2007)
- Lahden ERP-ryhmä teki juhlakirjan (16.1.2007)
Linkit
Lahden kaupunginmuseo.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php
Hämeen ELY-keskus.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi
Päijät-Hämeen liitto.
http://www.paijat-hame.fi/
Sopimus Museoviraston ja Päijät-Hämeen maakuntamuseon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/20756885.pdf
[Museovirasto]
Heinolan kansallinen kaupunkipuisto.
http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Matkailu/Kansallinen_kaupunkipuisto/kansallin...
[Heinolan kaupunki]
Hämeen rakennetun kulttuuriympäristön vaiheita.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9096&lan=fi
[Hämeen ympäristökeskus]
Päijät-Hämeen maakuntakaavahdotuksen 2005 tausta-aineistoksi laadittu rakennetun ympäristön selvitys karttaesityksenä (vaatii selaimelta Java-tuen).
http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2006/lainvoi...
[Päijät-Hämeen liitto]
