Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Lappi

Lapin maisemat vaihtelevat metsäisistä vaaraseuduista suuriin jokilaaksoihin ja asumattomiin tunturiylänköihin. Saamelaisen alkuperäisväestön kotiseutualueen muodostavat nykyään Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosa. Saamelaisten rakennetun ympäristön perustana ovat olleet maatalous, pyynti ja poronhoito. Vapaasti laiduntavan poronhoidon ympäristöön kuuluvat poroerotusaidat ja saamelaiset asuinkentät, johon rakennukset sijoittuvat väljästi ja vapaasti. Saamelaisten ympäristösuhdetta leimaavat paikoille ja luonnolle annetut kulttuuriset ja omaan historiaan liittyvät merkitykset.

Karjatalouteen perustuva, varhaisin kiinteä asutus hakeutui Perämeren rannikoille ja hedelmällisiin jokilaaksoihin. Metsästys ja kalastus olivat tärkeä elannon lisä, ja eräjärville hakeuduttiin myöhemmin asumaan. Vanhaa Jäämerelle suuntautunutta kauppareittiä käyttävät nykyisin turistit. Varhaisimmat säilyneet rakennukset ovat pappiloita ja kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta esim. Sodankylän kirkko.

Lapin luonnonrikkauksia, malmia, puutavaraa ja vesivoimaa on hyödynnetty pitkään.  Toden teolla 1800-luvun lopulla alkanutta kullanhuuhdontaa harjoitetaan edelleen Lemmenjoen ja Ivalojoen seuduilla. Ensimmäiset vesisahat rakennettiin 1700-luvulla ja laajamittainen metsien hakkuu tuhansine tukkijätkineen, suursavottoineen, uittoineen ja höyrysahoineen alkoi 1800-luvun lopulla. Kemistä tuli tärkeä sahateollisuuden keskus.

Valtio rakennutti Utsjoelle, Suomen pohjoisimpaan kuntaan ja tiettömän taipaleen taakse 1840-luvulta alkaen mm. kirkon, pappilan ja koulun. Tornio ja Kemi olivat tärkeitä kauppapaikkoja jo keskiajalla. Rovaniemen jokivarsikylästä kasvoi merkittävä markkinapaikka ja sinne rakennettiin ennen toista maailmansotaa lukuisia julkisia ja liikerakennuksia.

Toisessa maailmansodassa Lapissa tuhottiin kyliä, kaupunkeja, kirkkoja ja siltoja. Jälleenrakentaminen oli mittavaa, kaikkiaan Lapissa rakennettiin yli 20 000 rakennusta. Puolitoistakerroksisia tyyppitaloja nousi perinteisten talonpoikaistalojen rinnalle ja taajamien liepeille. Lisäksi rakennettiin suuria vesivoimalaitoksia, teitä ja siltoja. Rovaniemellä jälleenrakentamista ohjaavan yleis- ja asemakaavan, ns. Poronsarvikaavan laati 1945 Alvar Aalto. Hän suunnitteli sinne myös kaupungintalon ja kulttuurirakennuksia, jotka muodostavat komean kokonaissommitelman.

Nykyään rakennetaan eniten laskettelurinteiden läheisyyteen syntyneissä matkailukeskuksissa.

Muualla palvelussamme

Linkit

Lapin maakuntamuseo.
http://www.arktikum.fi/fi/

Tornionlaakson maakuntamuseo.
http://www.tornio.fi/museo

Lapin ELY-keskus.
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/LapinELY/Sivut/default.aspx

Lapin liitto.
http://www.lapinliitto.fi/

Sopimus Museoviraston ja Lapin maakuntamuseon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/39d61d03.pdf
[Museovirasto]

Sopimus Museoviraston ja Tornionlaakson maakuntamuseon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/847f15d0.pdf
[Museovirasto]

RKY kohteet Lappi.
http://www.rky.fi/read/asp/r_mkkartta.aspx?MAAKUNTA_ID=19
[Museovirasto]

Anarâš – Inarinsaamelaiset.
http://www.siida.fi/anaras/index.html
[Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi]

Lapin läänin rakennusperinne r.y.
http://www.lapinrakennusperinne.net/

Lapinkävijät.  Alvar Aalto Lapissa.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/aalto/index.html
[Rovaniemen taidemuseo]

 


Kemi_Alak_aitat_rannalla_S.jpg
Alakallaanvaaran aitat Kemijärvellä. Tiina Elo.

Rovaniemi_kirkko.jpg
Rovaniemen kirkko valmistui 1950 Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan. Tiina Elo.
 

UM_lapin_rakper2_S.jpg
Isohaaran voimalaitos Kemijoella. Lauri Ylitepsa, YM.
 

Enontekio_museo_pr_S.jpg
Hetan kotiseutumuseon päärakennus. Tiina Elo