Etusivu » Rakennusperintömme » Maakunnat » Kymenlaakso
Kymenlaakso
Kymijoki, Suomenlahden rannikko ja Salpausselän harjut jakavat Kymenlaaksoa eriluonteisiin alueisiin. Maakunnan kulttuuri- ja asutushistoriassa ovat tärkeitä jo keskiaikana alueen läpi Viipuriin johtaneet maantiet sekä saariston purjehdusväylä, joita nykyisetkin liikenneväylät seuraavat. Kymijoen kosket olivat kuuluja lohistaan jo keskiajalla, 1800-luvun lopulla jokilaaksosta tuli maamme ensimmäisiä suurteollisuusalueita.
Kymenlaaksolla oli lähes sadan vuoden ajan erikoisasema Ruotsin ja Venäjän rajamaakuntana. Haminan ja Kyminlinnan vallijärjestelmät sekä Utin pienempi linnoitus ovat hyvin säilyneitä rajalinnoituksia. Ruotsinsalmen kaupunki, sen sotasatamat ja puolustuslaitteet toimivat merilinnoituksena nyky-Kotkan alueella.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 perustetun Haminan asemakaava laadittiin renessanssin ihanteiden mukaiseksi: tähden muotoinen linnoitus suojaa ympyränmuotoista kaupunkia, jonka keskustorilta lähtevät säteittäiset kadut. Sahoista kasvaneen teollisuuskeskuksen ja vientisataman paikalle 1878 perustettu Kotka heijastelee kaupunkirakentamisen vaiheita 1900-luvun alusta nykypäiviin.
Puutavaran uiton alkaminen 1860-luvulla Kymijoen vesistössä muutti sahatoiminnan perusteita. Puuteollisuuden uudistus toi höyrysahat, puuhiomot, pahvi- ja paperitehtaat sekä1900-luvun puolella suuremmat selluloosatehtaat. Kymijoen koskiin rakennettiin 1900-luvulla ensimmäiset vesivoimalaitokset. Tehtaat keskittyivät jokivarren koskiseuduille sekä uittoväylän päätteeseen Kotkan seudulle. Teollisuusrakennusten harkittu monumentaalisuus kuvasti yhtiöiden vaurautta. Tehdasyhdyskuntiin kuului asuntoja, konttoreita, kouluja ja kirkko.
Itäisen Suomenlahden saarilla on omaperäisiä kalastajakyliä, joita on asuttu 1500-luvulta lähtien. Ne on rakennettu tiiviisti suojaisan sataman ympärille ja niiden merkitys perustuu sekä kylärakenteeseen että rakentamistapaan.
Muualla palvelussamme
- Hovinsaaren entisen sellutehtaan asuinrakennuksia ei suojella (20.8.2009)
- Lennokasta betonia vai uutta terästä ja lasia Kouvolan asemalle? (8.5.2008)
- Verla vaatii jatkuvaa työtä (15.8.2007)
- Verlan tehdasmuseossa viedään 1800-luvun lopun työn tunnelmaan (6.8.2007)
- Entisen öljysataman alueella kunnostetaan linnoitusta (20.9.2006)
- Loma-asuntoja ja golfia vanhaan pihapiiriin (19.9.2006)
- Rakennustutkija ja Urban Explorer ruutitehtaan raunioilla (10.7.2006)
- Sunilan tehtaita halutaan purkaa (5.5.2006)
Linkit
Kymenlaakson maakuntamuseo.
http://www.kotka.fi/index.asp?link=1414
Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/kaakkoissuomenely/Sivut/default.aspx
Kymenlaakson Liitto.
http://www.kymenlaakso.fi/liitto/
Museoviraston ja Kymenlaakson maakuntamuseon yhteistyösopimus.
http://www.nba.fi/tiedostot/c26c8da8.pdf
[Museovirasto]
RKY kohteet Kymenlaakso.
http://www.rky.fi/read/asp/r_mkkartta.aspx?MAAKUNTA_ID=8
[Museovirasto]
Kymenlaakson arkkitehtuurin tietokanta.
http://www.finnicakymenlaakso.fi/kymark/tyylisuunnat/
[ Finnica Kymenlaakso]
Kymenlaakson kirkot.
http://www.finnicakymenlaakso.fi/kirkot/
[Finnica Kymenlaakso]
Verlan historia.
http://w3.verla.fi/vrl/internet/vrlweb.nsf/sivut/WebPage50964?OpenDocument&c...
[Verlan tehdasmuseo, UPM-Kymmene Oyj]



