Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Etelä-Savo

Etelä-Savo kuuluu Järvi-Suomeen. Saimaa sekä siihen kuuluvat Haukivesi, Pihlajavesi ja Puruvesi luovat monimuotoista maisemaa yhdessä selänteiden kanssa. Eteläsavolainen mäkiasutus muodostuu harvakseltaan mäkien rinteillä sijaitsevista taloista ja kiviaitojen rajaamista pelloista. Yksittäisiä talonpoikaisrakennuksia on säilynyt yhtenäisinä kokonaisuuksina mm. Ristiinan Pien-Toijolassa ja Mäntyharjun Pyhäniemessä. Joroisiin, Juvalle ja Rantasalmelle 1700-luvulla syntynyt kartanokulttuuri on vaikuttanut kulttuurimaiseman kehitykseen ja uusien rakentamistapojen leviämiseen.

Keskiajasta muistuttavat Olavinlinna ja Savilahden kirkon kivisakasti Mikkelissä. Vesiteiden varsille syntyneiden kirkonkylien vanhimpia rakennuksia ovat kirkko, pitäjäntupa ja viljamakasiini. Niiden lähelle nousivat kaupparivit ja muut julkiset rakennukset. Perinteinen kylärakenne on säilynyt Mäntyharjun vanhassa keskustassa sekä Ristiinan ja Sulkavan kirkonkylissä. Vanhimmat kirkot ovat 1700-luvun puisia ristikirkkoja. Ortodoksinen luostariperinne elää Laatokalta ja Kivennavalta Heinävedelle siirtyneissä Uuden Valamon ja Lintulan luostareissa.

Olavinlinnan ympärille kasvanut Savonlinna on maakunnan vanhin kaupunki ja Linnankatu vanhin katu. Mikkeli perustettiin uuden läänin pääkaupungiksi 1837 ja sinne rakennettiin hallinnon, sairaanhoidon ja puolustuksen rakennuksia. Mikkelin Emolan pientaloalue on syntynyt spontaanisti, kun taas esimerkiksi Pieksämäen laajat pientaloalueet ovat malliesimerkkejä jällenrakennuskauden asuntoaluesuunnittelusta.  

Vesistöjen tarjoamia luontaisia kulkuväyliä parannettiin kanavilla 1700- ja 1800-luvulla Heinäveden reitillä ja Saimaan vesistön kapeikoissa. Jo keskiajalla kuljettiin Savonlinnasta Viipuriin maantietä pitkin, ja maakunnan halki kulkenut Suuri Savontie on 1500-luvulta. Keskiaikainen reitti kulki pitkin Punkaharjua. Sen ainutlaatuisen kaunis luonto herätti 1800-luvun alussa keisarin ja runoilijoiden huomiota ja Punkaharju lunastettiin valtiolle 1843 kruununpuistoksi. Alueen vanhimpiin rakennuksiin kuuluvat Valtionhotelli, entinen Finlandia-hotelli ja rautatieasema. Nykyisin Metsäntutkimuslaitos vaalii Kruununpuiston perintöä, ja Metsämuseo Lusto on harjun uusinta kulttuurikerrostumaa.

Muualla palvelussamme:

 

Linkit

Savonlinnan maakuntamuseo.
http://www.savonlinna.fi/museo/

Etelä-Savon ELY-keskus.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=225053&lan=fi

Etelä-Savon maakuntaliitto.
http://www.esavo.fi/

Museoviraston ja Savonlinnan maakuntamuseon yhteistyösopimus.
http://www.nba.fi/tiedostot/f340844d.pdf
[Museovirasto]

Olavinlinna.
http://www.nba.fi/fi/olavinlinna
[Museovirasto]

Olavinlinnan historiaa.  
http://snor.joensuu.fi/olavinlinna/hakemisto/index.html
[Savonlinnan normaalikoulu]

Sinisellä Saimaalla seilattiin. Sisävesiliikenteen historiaa
http://www.savonlinna.fi/riihisaari/index.html
[Savonlinnan maakuntamuseo]

Suvorovin kanavien restaurointi.  Tietoa 1790-luvun puolivälissä Saimaalle rakennettujen kanavien restauroinnista.
http://www.nba.fi/projektit/suvorov/
[Museovirasto]

DSC_0018_kerimaenkirkko_s.jpg
Kerimäen kirkko. Kirsti Kovanen, Etelä-Savon ympäristökeskus.

DSC_0061_lusto_S.jpg
Metsämuseo Lusto vastaanottaa Punkaharjulla vierailevia. Kirsti Kovanen

DSC_0083_takaharjunparantol.jpg
1900-luvun alussa valmistunut Takaharjun parantola. Kirsti Kovanen.

DSC_0144_savonlinnan_linnan.jpg
Linnankatu on Savonlinnan vanhin katu. Kirsti Kovanen.