rakennusperinto.fi

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalaan kuuluvat monien vuosisatojen aikana syntyneet puolustus- ja varustuslaitteet ja puunjalostusteollisuuden rakennetut ympäristöt, joihin maan merkittävimmän kanavan, Saimaan kanavan vaiheet kuuluvat. Maisemakuvan kansainvälisestikin tunnetuin elementti on Imatran koski, jonka kokonaisuuteen uudempi teollisuusarkkitehtuuri tuo voimakkaan lisän.

Etelä-Karjalan eteläosat kuuluvat kaakkoiseen viljelyseutuun ja pohjoisosat Suur-Saimaan sekä Lounais-Savon ja Savonselän järviseutuihin. Maalaismaisemassa näkyy perinteisten hirsirakennusten rinnalla 1920-luvun mansardikattoisia rakennuksia ja jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia taloja.

Ruotsi aloitti Lappeenrannan linnoittamisen  1721 Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Kaupunki menetettiin venäläisille 1741. Venäjä jatkoi alueen linnoittamista ja rakensi Lappeenrannan, Taavetin, Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnoitukset ja varustukset. Lappeenranta on vuosisatojen mittaan kehittynyt varuskuntakaupunki ja Linnoituksen rakennukset ovat 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta. Koko itärajan kattava toisen maailmansodan puolustusketju, Salpalinja, on täällä vankimmillaan.

Etelä-Karjalan erinomaisten vesiyhteyksien ja runsaiden metsävarantojen äärelle syntyi vankka saha- ja puunjalostusteollisuus. Lappeenrannassa oli 1800-luvun puolivälissä sahoja, myllyjä, telakoita ja viinatehtaita. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 edisti teollistumista ja vuosisadan lopulla teollisuus keskittyi erityisesti Lappeenrantaan ja Lauritsalaan, Joutsenon Honkalahdelle, Imatralle ja sittemmin Simpeleelle. Työläisten asuinalueista yhtenäisimpiä ovat Lappeenrannan Kanavansuu sekä Imatralla Kupari, Lättälä ja Insinööriniemi. Osa esikaupunkialueista, mm. Lappeenrannan Tykki ja Hakali, rakentui vapaasti.

Oikaistu Saimaan kanava rakennettiin 1963–1968. Kanavalla on pitkä historia, Viipurin ja Saimaan välistä kannasta yritettiin kanavoida ensimmäisen kerran 1499–1510 ja uusi yritys tehtiin 1600-luvun alussa. 1800-luvun kanavasta on Lappeenrannassa vielä säilynyt osia Lappeenrannassa.

Muualla palvelussamme:

• Perinnelaivat täyttävät Lauritsalan telakan (9.3.2009)
• Hei hoplaa! Tietoa ratsuväestä on verkossa (11.12.2008)
• Lohet uivat Hiitolanjoen teollisuushistoriaan (11.2.2008)
• Kadonnutta Lappeenrantaa verkossa (20.11.2007)
• Kino- Aulan ja Nuijamiehen kortteli muuttuu, kuinka käy elokuvateattereiden? (27.8.2007)
• Keisarinasemalle toivotaan julkista käyttöä (16.4.2007)
• Lappeenrannan linnoituksen kasveista on kerätty tietopaketti (20.2.2007)

 

Linkit

Etelä-Karjalan maakuntamuseo.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12541

Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=225008&lan=fi

Etelä-Karjalan liitto.
http://www.ekarjala.fi/ekliitto/

Sopimus Museoviraston ja Etelä-Karjalan museon yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa.
http://www.nba.fi/tiedostot/eaf569f9.pdf
[Museovirasto]

Lappeenrannan linnoitus.  
http://www3.lappeenranta.fi/linnoitus/
[Lappeenrannan kaupunki]

Suvorovin kanavien restaurointi.  Tietoa 1790-luvun puolivälissä Saimaalle rakennettujen kanavien restauroinnista.
http://www.nba.fi/projektit/suvorov/
[Museovirasto]

Verkkonäyttely Imatran arkkitehtuurikohteista.  
http://www.imatra.fi/arkki/
[Imatran kaupunki]