rakennusperinto.fi : Ahvenanmaa

Etusivu » Rakennusperintömme » Maakunnat » Ahvenanmaa

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan maisemaan kuuluvat karut ulkoluodot, rehevämpi sisäsaaristo ja pääsaaren pellot, kalliot ja metsät. Sitä leimaavat kalastukseen ja merenkulkuun liittyvät rakennukset: ulkosaarten kalamajat, venevajat ja majakkayhdyskunnat sekä loistot. Sisäsaaristossa ja pääsaaressa on enemmän maanviljelyyn liittyviä talonpoikaistiloja pihapiireineen.

Ahvenanmaan kahdestatoista keskiaikaisesta kivikirkosta vanhimmat ovat luultavasti 1200-luvun lopulta. Kökariin 1400-luvulla perustetun fransiskaaniluostarin kirkon paikalla on nykyisin uudempi pyhän Annan kirkko. Myös 1700-luvun puukirkoilla on ollut keskiaikaiset edeltäjät. 1700-luvun lopulla rakennettiin Sundin, Hammarlandin ja Lemlandin komeat kiviset pappilat ja viidestä säteritilasta on edelleen jäljellä kolme. Kruunuvouti Lars Jung rakennutti Carl Wijnbladin mallikirjan mukaisen virkamiestalon Tosrbyn Sundiin 1790-luvulla.

1300 luvulta 1600-luvulle rakennettu Kastelholman linna toimii nykyisin museona. 1800-luvulla aloitettua Bomarsundin linnoitusta ei saatu valmiiksi ennen kuin se 1854 vaurioitui Englannin laivaston pommituksessa. Nykyisin sen raunioihin voi tutustua.

1800-luvun rakennustoiminta oli vilkasta, ehkä tunnetuin on Carl Ludvig Engelin Eckerön posti- ja tullitalo vuodelta 1828. Monia meritullikamareita, lossiasemia ja pakkahuoneita rakennettiin puusta. niin tulliasemien kuin satamien yhteyteen. Huvila-arkkitehtuuria leimannut koristeellisuus jätti jälkensä myös talonpoikaisrakennuksiin. Arkkitehti Einar Rudskogin mallipiirustukset loivat 1920- ja 30-luvulla niin kutsutun ahvenanmaalaisen tyylin.

Maarianhamina perustettiin 1861 ja sen säännöllisen ruutukaavan piirsi G.T:P. von Chiewitz. Huolimatta ajatuksesta rakentaa kaupunki kivestä tuli puusta vallitseva. Merenkulku ja laivanvarustustoiminta leimaavat edelleen kaupunkia, joka on toistaiseksi säilyttänyt mataluutensa ja pienen mittakaavan. Jatkuva väestönkasvu on muuttamassa kaupungin luonnetta.