rakennusperinto.fi

Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Tampereen kaupungin vuonna 1779. Kaupungilla on luonnonkaunis sijainti kah­den suuren järven välissä. Näsijärven vedet virtaavat Tammerkoskea pitkin kaupun­gin keskustan lävitse 18 metriä alemmaksi Pyhä­järveen. 1800-luvulla kosken rannalle perustettiin paperi-,  tekstiili- ja ko­nepajateol­lisuutta.

Tampereen sijainti Suomen rautatie- ja maantieverkos­sa on keskeinen. Suo­men väestöstä 70% asuu 200 kilometrin säteellä kaupungista. Tampere on pohjoismaiden suurin sisämaakaupun­ki ja ollut pitkään Suomen toiseksi suu­rin kaupunki. Tampereella oli 1.1.2009 noin  209 500 asukas­ta ja väkiluku on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana lähes  30 000 asukkaalla.

Elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi Tampereella 1960-luvulla. Vuonna 1970 teollisuudessa oli 36 700 työpaik­kaa - vuonna 1994 enää 18 196 eli alle puolet. Me­netystä ovat korvanneet hallinto- ja palvelutyöpaikat. 1960-lu­vulla kaupunkiin perustettiin yliopisto ja tek­nillinen korkeakoulu. Tampereen teollisuus on edelleen kehityksen kärjessä mm. kallioporauslaitteissa, teolli­suusautomaa­tiossa sekä poltto- ja lämmitystekniikassa. Myös Nokia-yhtiöllä on merkittävät kehitysyksiköt Tam­pereella.

Punatiiliset tehdasrakennukset halutaan säilyttää

Kaupunki on kasvanut Tammerkosken ympärille. Koski sekä sen rantojen punatiiliset tehdasrakennukset, vesivoi­malat ja vihreät puistot leimaavat kau­pungin keskustaa. Verkatehdas purettiin 1970-luvulla kosken ala­juoksulta.  Purkaminen he­rätti voimakasta julkista keskustelua ja sen jälkeen kaupun­gissa on vallinnut laaja yksimielisyys jäl­jellä olevien kaupunkikuvassa keskeisten teolli­suusraken­nusten säilyttämisestä. Myös merkittävimmät savupiiput on asemakaavassa suo­jeltu muistona teollisesta perinteestä.

 

Museovirasto on  määritellyt Tammerkosken teollisen kulttuurimaiseman  vuonna 1993 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristöministeriö määritteli vuonna 1995 Tammerkosken teollisuusmiljöön kansallismaisemaksi – yhtenä harvoista kaupun­kimaisemista Suomessa.

Kokemuksia teollisuusrakennusten uudiskäytöstä

Teollisuusrakennusten muuttaminen Tampereen keskustassa on ollut monipuolista ja onnistunutta. Tampereen kaupunki sai Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinnon vuonna 1996 erityisesti Keskustorin, Finlaysonin ja Tampellan alueiden suunnittelusta. Tammerkosken valaistus voitti Vuoden valaistuskohde palkinnon 1999 ja oli finalisti kansainvälisessä European Light Trophy kilpailussa historiallisesti arvokkaiden kohteiden sarjassa.  Finlaysonin alueen uudelleen käyttö sai vuonna 2004 kansainvälisen DIFA Award-palkinnon. 

Keskustassa tonttimaan arvo on aina ollut positiivinen huolimatta mahdollisesta teollisuustoiminnan aiheuttamasta pilaantumisesta. Myös uusien liike- ja toimistotilojen kysyntä keskustassa on ollut jatkuvaa. Tämä on antanut taloudelliset edellytykset joskus uudisrakentamista kalliimpiinkin suojeluratkaisuihin. Tampereen keskustassa merkittävät teollisuusalueet ovat nyt uudessa käytössä  lukuun ottamatta TAKO Oy:n kartonkitehdasta. Keskustan ulkopuolisilla suurilla teollisuusalueilla vanhojen rakennusten suojelu voi olla taloudellisesti hankalampaa.

Vanhat teollisuusrakennukset on suhteellisen yksinkertaista muuttaa liike-, museo- tai toimistotiloiksi. Sen sijaan asuntojen rakentaminen edellyttää  yleensä huomattavasti väliseinien sekä vesi- ja viemäripisteiden lisäämistä ja vaativampia ilmastointiratkaisuja. Teollisuusrakennusten runkosyvyys ja  kerroskorkeus soveltuvat myös harvoin asuntorakentamiseen.

Finlaysonin korttelissa on hienoja kaupunkitiloja

Noin seitsemän hehtaarin laajuinen Finlaysonin teollisuusalue sijaitsee yläputouksen länsirannalla. Finlaysonin toiminta käynnistyi vuonna 1820 ja tekstiilituotanto alueella lopetettiin 1990-luvun alkuvuosina. Alueen uudelleen käytön suunnitte­lusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1988. Sen voitti arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy.

Alueen uusi asemakaava perustui monivuotisiin maanomistajan, kaupungin, ympäristöministeriön ja museoviraston välisiin selvityksiin ja neuvotteluihin. Asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginvaltuustossa vuonna 1995, eikä siitä tehty yhtään valitusta. Runsaasta 100 000 kerrosneliöstä on säilytetty noin 70 000 m2. Lisäksi alueelle on ra­kennettu uudisrakennuksia noin 30 000 m2,  pääosin asuntoja noin 800 asukkaalle.

Useita vuosia myöhemmin käytiin kuitenkin kiista Tammerkosken  yli suunnitellusta autoliikenteen sillasta, josta päätettiin luopua ja rakentaa vain kevyen liikenteen silta hieman alemmaksi kosken niskalle. Toinen kiista oli vuosina 1844 – 1858 vähitellen rakennetun ns. värjäämön purkamisesta. Vuodesta 1861 rakennus oli ollut varastona värjäämön siirryttyä ns. katuvapriikkiin.  Rakennuksen paikalle rakennettiin asemakaavan mukainen kerrostalo ja vain vanhin osa vuodelta 1844 säilytettiin. 

Säilytetyissä raken­nuk­sis­sa toimii museoita, oppilaitoksia, toimis­to­ja ja ravintoloita. Eri ikäiset rakennukset, kapeat kujat, ahtaat porttikäytävät ja erilaiset aukiot tekevät alueesta poikkeuksellisen vaihtelevan ja mielenkiintoisen,  ”Tampereen vanhan kaupungin”.  Alueella on yhtä paljon työpaikkoja kuin tehtaan suuruuden aikaan. Erityi­sesti informaatiotekniikan yritykset ovat ko­tiutuneet alueelle. Finlayson on elävä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina.