Etusivu » Rakennusperintömme » Artikkelit » Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta
Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta
Marja Terttu Knapas, Museovirasto
Keskiaikainen kivikirkko mahtavine vesikattoineen on hätkähdyttävän komea konkreettinen todistuskappale sijaintipaikkansa asutuksen keskellä pitkäaikaisesta pysyvästä asutuksesta.
Uppsalan arkkihiippakunnan alaisuuteen perustettu Turun tuomiokapituli ja tuomiokirkon valmistuminen Unikankareen kummulle vakiinnutti Suomen osaksi länsimaista katolista kirkkoa. Pysyvän asutuksen alueille Ahvenanmaalle, Etelä-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle 1300- ja 1400-luvuilla sekä aivan 1500-luvun alussa rakennetuissa kivikirkoissa maakunnalliset erikoispiirteet näkyvät päätykolmioiden tiilikoristeluissa ja kirkkosalien holvauksissa.
Kirkkojen kaunistukseksi tehdyt Vanhan ja Uuden testamentin keskeistä sanomaa sekä pyhimyskulttia välittävät kalkkimaalaukset sekä useasti Itämeren rannikkokaupungeista hankitut alttarikaapit ja esimerkiksi pyhää Jaakkoa, Marttia tai Lauria esittävät veistokset ovat osa keskiajan yleiseurooppalaista pyhimyskulttia, joka toteutui lähtökohdiltaan yhteneväisenä kaikkialla katolisen kirkon valtapiiriin kuuluneilla alueilla.
Kukin aika tuo lisänsä kirkkoon
Nämä jo yli 500 -vuotta sitten rakennetut kirkot ovat yhä seurakuntiensa käytössä. Kukin aikakausi on vain tuonut niihin omat lisänsä. Katolisen uskon vaihtuminen luterilaiseksi tapahtui hitaasti 1500-luvun ja 1600-luvun alun kuluessa ilman suurempia hävityksiä. Vanhat pyhimyskaapit ja maalaukset saivat jäädä paikoillaan, kunhan niitä kohtaan ei osoitettu palvontaa.
Saarnastuoli ja penkit, luterilaisen saarnakirkon peruselementit ilmestyivät kirkkoihin 1600-luvulla. Barokkityyliset puuleikkauksin koristellut saarnastuolit olivat usein jonkun aatelissuvun jäsenten lahjoittamat.
Kirkot säilyivät perusmuodoiltaan alkuperäisinä aina 1700-luvun jälkipuoliskolle saakka, jolloin väestönkasvu edellytti kirkon laajentamista ja lukutaidon yleistyminen valon lisäämistä ikkunoita suurentamalla. Vain vajaa puolet keskiaikaisista kirkoista on säilynyt ilman suurempia uudistuksia tai laajennuksia.
Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista
Alatornion kirkko (laajennettu ristikirkoksi 1794-97)
Eckerön kirkko, Ahvenanmaa
Espoon tuomiokirkko (laajennettu ristikirkoksi 1821-23)
Finströmin kirkko, Ahvenenamaa
Föglön kirkko, Ahvenanmaa (laajennettu ristikirkoksi 1859–60)
Getan kirkko, Ahvenanmaa
Halikon kirkko (laajennettu ristikirkoksi 1813–15)
Hammarlandin kirkko, Ahvenanmaa
Hattulan Pyhän ristin kirkko
Hauhon kirkko
Helsingin pitäjän kirkko, Vantaa
Hollolan kirkko
Huittisten kirkko (laajennettu ristikirkoksi 1793 ja 1860)
Inkoon kirkko
Isonkyrön vanha kirkko
Janakkalan kirkko (laajennettu ristikirkoksi
Jomala, Ahvenanmaa (laajennettu useaan otteeseen)
Kaarinan kirkko, Turku
Kaarlelan kirkko (laajennettu ristikirkoksi 1788–89)
Kalannin kirkko, Uusikaupunki
Karjaan kirkko
Keminmaan vanha kirkko
Kemiön kirkko
Kirkkonummen kirkko (laajennettu useaan otteeseen)
Korppoon kirkko
Kumlingen kirkko, Ahvenanmaa
Lammin kirkko
Lemlandin kirkko, Ahvenanmaa
Lempäälän kirkko (laajennettu ristikoksi 1835–38)
Lemun kirkko
Liedon kirkko
Lohjan kirkko
Maarian kirkko, Turku
Maskun kirkko
Messukylän vanha kirkko (vain sakaristo keskiaikainen?)
Mynämäen kirkko
Naantalin kirkko
Nauvon kirkko
Nousiaisten kirkko
Närpiön kirkko (laajennettu useaan otteeseen
Paraisten kirkko
Pernajan kirkko
Perniön kirkko
Perttelin kirkko
Pedersören kirkko (laajennettu ristikirkoksi 1787–95)
Pohjan kirkko
Porvoon tuomiokirkko
Pyhtään kirkko
Raision kirkko
Ruskon kirkko
Rauman Pyhän ristin kirkko
Rengon kirkko (täysin uusittu)
Rymättylän kirkko
Saltvikin kirkko, Ahvenanmaa
Sastamalan kirkko, Vammala
Sauvon kirkko
Sipoon vanha kirkko
Siuntion kirkko
Sysmän kirkko (laajennettu ristikoksi 1833–34)
Sääksmäen kirkko, Valkeakoski
Taivassalon kirkko
Tammelan kirkko (laajennettu useaan otteeseen)
Tenholan kirkko, Tammisaari
Turun tuomiokirkko
Tuuloksen kirkko
Tyrvään vanha kirkko, Vammala
Ulvilan kirkko
Vanajan kirkko, Hämeenlinna
Vehkalahden kirkko, Hamina ( täysin uusittu tulipalon jälkeen)
Vehmaan kirkko
Vårdön kirkko, Ahvenanmaa
Keskiaikaiset kivisakaristot
Akaan kivisakaristo , Toijala
Kalvolan kivisakaristo
Kiskon kivisakaristo (osana 1800-luvun alussa rakennettua puukirkkoa)
Kokemäen kivisakaristo
Mikkelin kivisakaristo
Tyrvännön kivisakaristo, Hattula
Someron kivisakaristo
Urjalan kivisakaristo
Vesilahden kivisakaristo
Virolahden kivisakaristo
Keskiaikaiset kirkonrauniot
Koski Hl:n kirkonraunio, Hämeenkoski
Lemböten kappelinraunio, Lemland
Mustasaaren kirkonraunio, Vaasa
Pälkäneen kirkonraunio
Rauman kaupunkikirkon, P. Kolminaisuuden kirkon raunio
Vihdin kirkonraunio