Etusivu » Rakennusperintömme » Artikkelit » Suomen keskiaikaiset kivilinnat
Suomen keskiaikaiset kivilinnat
Ulla-Riitta Kauppi, Museovirasto
Keskiaikaiset Turun, Hämeen ja Viipurin linnat sekä Olavinlinna kertovat Ruotsin kuninkaan pyrkimyksistä juurruttaa valtaansa itäisissä maakunnissa eli Suomessa. Ne liittyivät paitsi sodankäyntiin myös maallisen hallinnon kehittymiseen. Suurten kivilinnojen lisäksi kruunulla oli puulinnoja ja linnoitettuja taloja. Linnoja rakennettiin ja uudistettiin aina kulloistenkin tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Viimeiseksi linnojen ulkoasuun ovat vaikuttaneet restauroinnit, joiden yhteydessä on usein uudempia vanhoja kerrostumia poistettu vielä vanhempien esille saamiseksi.
Turun linna
Hämeen linna
Olavinlinna
Turun linna
Turun linna on perustettu Aurajoen kallioiselle saarelle 1280-luvulla. Sotilaiden linnaleiristä kehittyi 1600-luvulle tultaessa jyhkeä hallintolinna, jonka hallinnasta Ruotsin ylimykset ovat taistelleet. Turun kaupunki on kasvanut linnan ympärille ja linnan saari on yhdistynyt mantereeseen. Turun linna ja Turun tuomiokirkko ovat kautta vuosisatojen hallinneet kaupunkikuvaa ja olleet Turun vertauskuvia.
1280-luvulla Ruotsin kuningas nimittää Suomen Turkuun ensimmäisen käskynhaltijan Kaarle
Kustaanpojan. Linnaleirin rakennustyöt alkavat kallioisella saarella Aurajoen suulla. Suomi on näin
vakiinnuttanut asemansa Ruotsin valtiokoneistossa. Linna oli suorakaiteen muotoinen harmaakivestä rakennettu leirilinna eli kastelli. Sen korkeissa muureissa oli portit ja päädyissä porttitornit. Muurin harjaa kiersi ampumakäytävä.
1300-luvun alussa leirilinnaa laajennetaan ja se muutetaan suljetuksi hallintolinnaksi. Sivumuurien portit muurataan umpeen ja linna jaetaan välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja
esilinnaan. Itäinen porttitorni jää portiksi, läntisestä tehdään asuintorni. Kuninkaansali valmistuu. Kuningas Maunu Eerikinpoika vierailee linnassa kahdesti.
1300-luvun lopulla mm laamanni Bo Joninpoika Grip laajentaa linnaa ja rakennuttaa keskiaikaisen
kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnan neljälle sivulle rakennetaan siipirakennukset. Linnassa on noin 40 huonetta ja se kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin.
1400-1500-lukujen taitteessa rakennetaan valtionhoitaja Sten Sturelle nimetty pohjoissiiven
ristiholvattu kirkko.
1500-luvun puolivälissä, Kustaa Vaasan aikaan Turun linnaan rakennetaan mm. renessanssikerros
ja sinne kuninkaan- ja kuningattarensalit. Päälinnan pihalta puretaan vanha välimuuri. Porrastornit
valmistuivat. Tykit vaikuttivat puolustustarpeisiin ja asuminen ja puolustus erkaantuivat toisistaan.
1560-luvulla Juhana herttua ja hänen puolalainen puolisonsa Katarina Jagellonica viettävät
loistokasta hovielämää Turun linnassa. Linnan kahteen osan jakanut muuri purettiin, keskiaikaisia huoneita yhdistettiin ja ampumakerroksen tilalle rakennettiin uusia avaria salikerroksia. Sisäpiha sai uuden porrastornin, josta pääsi eteläsiiven eri kerroksiin. Lasi-ikkunoita ja paneloituja kattoja.
1570-1571 Esilinnan vankilassa viruu Ruotsin kuningas Erik XIV.
1614 päälinna vaurioituu tulipalossa kuningas Kustaa II Aadolfin vierailun aikana. Kunnostustyöt
jäävät vähäisiksi. Linnan elämä keskittyy esilinnan puolelle.
1600 –luvulla linnassa toimii Turun hovioikeus ja 1635 Maaherran residenssi ja lääninkanslia sijoitetaan Turun linnaan. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe asuu Turun linnassa ja siellä toimii hänen kansliansa 1637-1640.
1770-luvulla linna muutetaan vankilaksi.
1881 Turun kaupungin historiallinen museo aloittaa toimintansa linnassa.
1941 päälinna vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.
1961 Sotien jälkeen käynnistyneet kunnostustyöt valmistuvat. Linna palautetaan keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytetään yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.
1977 Esilinnan korjaustyö aloitetaan.
Nykyisin Turun linnassa on kaupungin historiasta ja esihistoriasta kertova perusnäyttely, sekä 1600-, 1700- ja 1800-lukua esittelevät tyylihuoneet. Esilinnan nähtävyyksiin kuuluu myös Erik XIV:n vankila, renessanssikerroksen pienoismalli aikakauden asuihin puettuine nukkeineen sekä raha- ja mitalikabinetti. Päälinnan ullakkokerroksessa on esillä pukuja, lasi-, posliini-, keramiikka-, kulta- ja hopeaesineitä sekä leluja. Linnassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja sekä lastentapahtumia.
Hämeen linna
Hämeen linna sijaitsee Etelä-Suomen läänin ja Kanta-Hämeen maakunnan pääkaupungissa
Hämeenlinnassa. Se hallitsee kaupungin identiteettiä. Hämeen linna sijoittuu nykyisen, 1800 ja 1900-luvuilla rakennetun Hämeenlinnan kaupungin keskustan tuntumaan ja hallitsee alueen kulttuurimaisemaa.
1200-luvulla suomalaiset rakentavat Vanajaveden rantaan Hämeen linnan edeltäjän, Vanain
linnan. Novgorod ja Ruotsi kamppailevat uskonnollisen ja poliittisen valtapiirinsä ulottamisesta
Hämeeseen. Linna oli neliömäinen leirikastelli ja sen muurit rakennettiin harmaakivistä. Linnan silloinen pääsali on edelleen säilynyt.
1300-luvun alussa linnasta tehdään asuinlinna ja sen lounaismuurille rakennetaan neliömäinen Kukkotorni. 1323 Ruotsin ja Novgorodin välillä solmitaan Pähkinäsaaren rauha. Rakentamisessa siirrytään käyttämään tiiltä saksalaisen ritarikunnan vaikutuksesta. Tiilen mahdollisuudet näkyvät tiloissa ja julkisivujen koristelussa.
1497 Sten Sure vanhempi saa koko Suomen henkilökohtaiseksi läänityksekseen. Hämeen linna lääneineen kuuluu hänen puolisolleen Ingeborg Aakentytär Tottille. Rouva Ingeborgin aikana Hämeen linnassa vietetään loistokasta hovielämää.
1500-luvulla Kustaa Vaasa muuttaa Hämeen linnan kruunun tarpeisiin erikoistuneeksi hallinto- ja talouskeskukseksi ja kuninkaan nimittämät voudit alkavat johtaa linnaa.1559 rakennetaan pyöreä tykkitorni, ensin kehämuurin itäkulmaukseen ja sen jälkeen länsikulmaan. Vuosisadan lopulla linna jää asumattomaksi ja alkaa rappeutua.
1606 Erik Hare nimitetään linnanpäälliköksi ja hän alkaa kunnostaa Hämeen linnaa. Kustaa II Aadolf ja puolisoineen vierailee linnassa 1614.
1600-luvulla Hämeen linna jää sotilaallisesti vanhanaikaiseksi ja syrjäiseksi. Se menettää asemansa läänin hallintokeskuksena.
1659 Hämeen linna palaa ja korjaus- ja rakennustöistä huolimatta rappeutuu uudelleen.
1721 Uudenkaupungin rauhan jälkeen Ruotsin valtiopäivillä päätetään sisämaalinnoitusten varustamisesta ja Hämeen linnasta muodostetaan armeijan päätukikohta ja päävarasto.
1777 Hämeen linnaa aletaan kehittää linnoituksena. Sen ympärille rakennetaan vallit ja vallihaudat bastionijärjestelmän mukaisesti. Rakennuskantaa täydennetään rakentamalla 1783 päävartio sekä läntinen kehämuurirakennus ase- ja korjauspajoineen ja vaunuvarikkoineen. Miehistön makuu- ja
keittiötilat sijoitetaan pohjoiseen kehämuurirakennukseen.
6.3.1808 Ruotsin armeija jättää Hämeen linnan ja kaksi päivää myöhemmin kaupungin raatimies Granberg luovuttaa linnan avaimet venäläiselle sotaväelle.
1830-luvulla Hämeen linnaa muutetaan kruununvankilaksi, ja 1841 keisarillinen päätös määrää vastaperustetun Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen toimimaan Hämeenlinnan kruununvankilan yhteydessä. Linnan tilat jaetaan venäläisten sotilaiden, kruununvankilan sekä työ- ja ojennuslaitoksen kesken.
1869 Knoborgin työ- ja ojennuslaitos lakkautetaan. Venäläiset joukot luovuttavat tilansa uudelle vankilalle, kuritushuoneelle.
1881 Hämeen linnaan sijoitetaan Suomen ainoa naisille tarkoitettu kuritushuone. Sen yhteydessä on myös naisille tarkoitettu työvankila.
1953 valtioneuvosto päättää, että Hämeen linnan vankila lakkautetaan ja että linnaa aletaan entistää muistomerkiksi.
4.4.1979 Hämeen linnan päälinna avataan yleisölle, kehämuurit avataan 1988. Entistämistyön lähtökohtana on ollut linnan ulkoasun alueen palauttaminen 1880-luvun vankilavaihetta
edeltäneeseen asuun.
Hämeen linnassa on esillä vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä. Linnassa toimii museokauppa, kesäkahvila ja tilausravintola. Linnan niemen alueella on Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Hämeen linnassa järjestetään runsaasti jokavuotisia kulttuuritapahtumia, Keskiajan päivistä jazz-konsertteihin.
Olavinlinna
Olavinlinna on rakennettu Saimaan Kyrönsalmen kapeikon saarelle.
1475 Ruotsi päättää aloittaa linnan rakentamisen Saimaan Kyrönsalmeen päättääkseen Savon seutua koskevat rajariidat venäläisten kanssa. Valtaneuvos Erik Akselinpoika Tott johtaa Pyhälle Olaville nimetyn linnan rakennustöitä. Ensin rakennetaan pieni kolmionmuotoinen päälinna ja sen kolme uudenaikaista ja uusia tykkejä kestävää pyöreää tornia: Kirkkotorni, Kellotorni ja Pyhän Eerikin Torni ja niiden väliset muurit. Sen jälkeen rakennetaan esilinnaa, jonka linnapihalla
järjestetään nykyisin Savonlinnan Oopperajuhlat.
1500-luvulla Kustaa Vaasan määräyksestä Olavinlinnaa varustetaan mm korottamalla päälinnan
torneja ja rakentamalla esilinnaan suuri pyöreä tykkitorni.
1600-luvulla rakennetaan Olavinlinnan viides Kijlin torni sekä linnapihalle käyttörakennuksia. Olavinlinna oli ennen kaikkea varustus eikä siellä vietetty hovielämää.
1714-1721 Suuren Pohjan sodan yhteydessä Olavinlinna on venäläisten hallussa. Uudenkaupungin rauhassa.1721 se siirtyy takaisin Ruotsille.
1743 Turun rauhassa Kaakkois-Suomi liitetään Savonlinnaa myöten Venäjään. Olavinlinnaan
lisätään bastionikehällä ja tykkitorneja korotetaan.
1790-luvulla se varustetaan osaksi kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusrintamaa.
1809 Olavinlinnan sotilaallinen merkitys päättyy. Sitä käytetään muutaman vuoden ajan vankilana. Tyhjäksi jäätyään se alkaa rappeutua.
1870-luvulla aloitetaan vähitellen Olavinlinnan kunnostus muistomerkiksi.
1912 Olavinlinnassa järjestetään ensimmäiset Oopperajuhlat laulajatar Aino Acktén aloitteesta.
1960-luvulla käynnistyy Olavinlinnan määrätietoinen restaurointi, jonka tavoitteena oli palauttaa
linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua.
1967 Oopperajuhlia aletaan järjestää jokakesäisenä tapahtumana. Linnanpihalle tehdään
ensimmäinen sadekatos 1974.
1975 Olavinlinnan restaurointi valmistuu linnan 500-vuotisjuhlaa varten. Yleisöä varten rakennetaan kääntyvä ponttoonisilta, jolla korvataan aiemmat venekuljetukset.
2000 kesän tapahtumia palveleva linnanpihan väliaikainen sadekatos ja katsomo uusitaan. Olavinlinna on toiminut yli sata vuotta nähtävyytenä ja kulttuuritapahtumien keskuksena. Vuotuisten Oopperajuhlien lisäksi linnan saleissa ja pihoilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja yksityistilaisuuksia.
Olavinlinnassa on kaksi museota. Linnanmuseo esittelee esineistöä ja muuta Olavinlinnaan liittyvää aineistoa, ortodoksinen museo ikoneita ja kirkollista esineistöä. Linnassa on myös ekumeeninen kappeli, kesäkahvila ja tilausravintola. Opastettuja kierroksia järjestetään ympäri vuoden useilla eri kielillä. Olavinlinna ja sitä ympäröivä alue on luokiteltu kansallismaisemaksi, jota esitetään Unescon maailmanperintökohteeksi "Olavinlinna ja Saimaan saaristo".