rakennusperinto.fi

Vuojoen kartano Eurajoella on nykyisin yleisölle avoin kulttuuri- ja juhlatila. Kartano restauroitiin 2004–2005. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kahvila-ravintola sekä näyttelytila. Ylemmissä kerroksissa on juhla- ja toimistotilaa. Ennen restaurointia rakennuksessa toimi vanhainkoti lähes 70 vuotta. Restauroinnin jälkeen kartanon näyttelytilaan on koottu hieno kartanon vaiheista kertova näyttely.

Itäinen flyygeli on kunnostettu vaihtuvien näyttelyiden tilaksi. Läntisestä flyygelistä tehtiin kartanon vierastalo, jossa matkailijat voivat yöpyä.

Engelin merkittävin yksityisrakennus

C. L. Engel toimi 1816 - 1824 Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina, ja vastasi Helsingin julkisten rakennusten suunnittelusta. Helsingin Senaatintorin varren rakennukset ovat Engelin tunnetuimpia töitä. Vuosina 1824–1940 Engel oli intendentinkonttorin päällikkönä, jolloin hän niin ikään suunnitteli enemmän julkisia rakennuksia, mm. lääninhallituksia, kaupunkien raatihuoneita, koulurakennuksia, sairaaloita, vankiloita, tullihuoneita, majakka- ja luotsiasemia, kirkkoja ja asemakaavoja. Hän suunnitteli myös joitain kartanoita ja yksityistaloja. Näistä merkittävin on Vuojoen kartano Satakunnassa. Sen suunnittelu ajoittui vuonna 1840 kuolleen Engelin uran loppupuolelle.

Sisätilat on palautettu entiseen loistoonsa. Toisessa kerroksessa on kokous- ja juhlatiloja. Kuva Pinja Metsäranta.

1800-luvun alussa kartanon omistivat vapaaherra Otto Wilhelm Klinckowström ja hänen englantilaissyntyinen vaimonsa lady Sarah Cuthbert-Brook. Silloisen vaatimattoman päärakennuksen tilalle alettiin kaavailla uutta ja ajanmukaista kartanoa. Sarah Klinckowström luonnosteli englantilaista maakartanoa muistuttavia suunnitelmia pylväikköineen ja päätykolmioineen 1810-luvulla. Carl Ludvig Engel piirsi Klinckowströmien tilauksesta kaksi julkisivupiirustusta Vuojoen kartanoa varten jo vuonna 1823.

Uutta päärakennusta ryhdyttiin kuitenkin suunnittelemaan todenteolla vasta seuraavan omistajan, Lars Magnus Björkenheimin aikana. Hän tilasi suunnitelmat Charles Bassilta, ja Bassin suunnitelmia täydensi myöhemmin Pehr Johan Gylich. Rakennustyöt aloitettiin Bassin ja Gylichin suunnitelmien mukaan 1835, mutta julkisivuratkaisuun tyytymätön Björkenheim pyysi Engeliltä aateliselle kartanolle paremmin sopivia julkisivusuunnitelmia. Engel tekikin varsin perusteelliset muutosehdotukset aiempiin suunnitelmiin, ja rakentamista jatkettiin niiden pohjalta keväällä 1836. Kartano valmistui 1840-luvulla.

Kartanolla oli monipuolista toimintaa

Lars Magnus Björkenheim otti käyttöön ensimmäisten joukossa uusia viljelymenetelmiä ja koneita. Hän alkoi kokeilla pelloillaan viljan ja heinän vuoroviljelyä, mikä herätti myös kummastusta. Monet ajattelivat, ettei peltoja pitäisi tuhlata heinän viljelyyn, koska se ei kelvannut ihmisravinnoksi. Myös uusia äkeitä ja kyntöauramalleja kokeiltiin ahkerasti.

Engel suunnitteli pihafasadin pääsisäänkäynnin eteen kuusi puolikaaren muotoon sijoitettua pylvästä. Kuva Pinja Metsäranta.

Axel Björkenheim uudisti kartanon karjataloutta 1800-luvun loppupuolella: kartanoon hankittiin ayshire- ja angler-rotuisia sekä tanskalaisia lehmiä maatiaisrotujen sijaan. Voin valmistusta tehostettiin hankkimalla uusi separaattori, ja kartanoon palkattiin myös sveitsiläinen juustomestari. Vuonna 1896 Vuojoen kartanoon perustettiin meijeri- ja karjanhoitokoulu. Axel Björkenheimin kuoltua vuonna 1907 Vuojoen kartanosta muodostettiin osakeyhtiö Vuojoki Gods Ab. Sen ostivat vuonna 1911 Nestor Toivonen sekä Karl ja Hjalmar Paloheimo. He kiinnostuivat kartanon laajoista metsistä, ja perustivat sahan Raumalle.

Kartanon maita pilkottiin

Vuojoen kartanosta erotettiin kymmeniä lampuotitiloja, torppia ja mäkitupia lunastuslain astuttua voimaan vuonna 1919. Vuoteen 1927 mennessä Vuojoki Gods -yhtiön maista oli erotettu 308 itsenäistä tilaa. Meijeri sekä meijeri- ja karjanhoitokoulu lakkautettiin vuonna 1927, ja kartano jäljellä olevine maineen myytiin. Sen osti yhdentoista eurajokelaisen maanviljelijän muodostama yhtiö, jonka oli tarkoitus laajentaa tilan toimintaa ja perustaa uusi saha. Laman takia päädyttiin kuitenkin supistuksiin, ja maita myytiin lisää palstoiksi ja tiloiksi. Vuonna 1934 tila myytiin Eurajoen kunnalle, joka perusti kartanon rakennuksiin kunnalliskodin.

Restauroinnin yhteydessä itäisen flyygelin ja päärakennuksen välistä purettiin 1960-luvulla rakennettu yhdysosa. Kuva Pinja Metsäranta.