Etusivu » Rakennusperintömme » Artikkelit » Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Aallon toteutunut visio
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Aallon toteutunut visio
Pinja Metsäranta
Arkkitehti Alvar Aalto teki suunnitelmia useista kaupunkikeskustoista, mutta ainoastaan Rovaniemellä ja Seinäjoella Aallon suunnitelmat ovat toteutuneet kokonaisuudessaan. Muualla Aallon keskustorisuunnitelmista on toteutunut vain fragmentteja, kuten Helsingin Finlandia-talo tai Jyväskylän teatteri. Myös Säynätsalon kunnantalon oli tarkoitus kuulua suurempaan torimuodostelmaan.
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluvat Kirjasto, Kaupungintalo ja Lappia-talo, jossa on teatteri ja kongressikeskus. Ne sijaitsevat keskusaukion ympärillä. Sekä Rovaniemen että Seinäjoen keskukset valmistuivat vasta Aallon kuoleman jälkeen 1980-luvulla.
Keskus on osa Poronsarvi-kaavaa
Lapin pääkaupunki Rovaniemi oli poltettu sodassa vuonna 1944 lähes täysin maan tasalle. Vuonna 1945 Rovaniemelle laadittiin uusi kaava Alvar Aallon johdolla. Aallon kaava on toteutettu osittain. Uudessa asemakaavassa otettiin huomioon liikenteen kasvu tulevaisuudessa, ja keskustasta ulospäin suuntautuvat rakentamattomat alueet, ns. poronsarvet, varattiin liikenteelle. Tonttijako noudatti kuitenkin pääosin vanhaa maanomistajien toivomuksesta. Uutta olivat yhden kaupunginosan kuusikulmaiset omakotitalotontit.
Aallon kaava oli avara, ja siinä kiinnitettiin huomiota paloturvallisuuteen. Korkein sallittu kerrosluku oli neljä, ja puistovyöhykkeet jakoivat rakennettua alaa. Aalto halusi ratkaisulla korostaa Rovaniemen avaraa vaaramaisemaa. Tarkoitus oli myös tehdä kaavasta joustava, jotta jälleenrakennus päästäisiin käynnistämään heti: Aalto ideoi vaiheittaista jälleenrakentamista, jossa asukkaat voisivat rakentaa ensin puisen asuinsolun. Ajan myötä puisiin taloihin voisi lisätä asuinhuoneita. Suunnitelma osoittautui kuitenkin epärealistiseksi, ja Rovaniemelle rakennettiin pääosin jälleenrakennusajan tyypillisiä betonikerrostaloja.
Hallinto- ja kulttuurikeskusta alettiin toteuttaa 1961, kun Aallolta tilattiin suunnitelmat kaupunginkirjastoksi. Aalto oli juuri ennen tätä suunnitellut Seinäjoen kaupunginkirjaston, joka perustui viuhkamaiseen muotoon. Samaa muotoa Aalto sovelsi myös Rovaniemellä: viuhkamaiseen lainaussaliosaan yhdistyy suorakaiteen muotoinen toimistosiipi. Lainaussalissa on alempana syvennys, jossa lukusali sijaitsee. Tilaa valaisevat suuret yläikkunat. Kirjastotalo valmistui 1968.
Lappia-talo valmistui kahdessa vaiheessa 1960–1970-luvuilla. Ensin valmistuivat yleisradion ja musiikkiopiston tilat ja myöhemmässä vaiheessa teatteri. Koko rakennus vihittiin käyttöön 1976. Teatteritalon kattolinja muistuttaa pohjoisen tuntureista. Rovaniemen kaupungintalo valmistui Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1986. Sen suunnitelmat viimeisteli hänen vaimonsa, arkkitehti Elissa Aalto. Talo muodostuu useista siivistä. Valtuustosali on korkea ja juhlava, ja sen ikkunat avautuvat keskusaukealle.
Tapperin veistos täydensi aukion
Aallon suunnitelmissa esiintyi usein kansalaistori, jonka idea periytyy antiikin agorasta. Aalto ajatteli tärkeiden julkisten rakennusten keskellä olevan kansalaistorin toimivan kansalaisten kohtaamis- ja kokoontumispaikkana. Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen Kansalaistori viimeisteltiin Kaupungintalon rakentamisen yhteydessä Elissa Aallon johdolla. Aukiosta osa on istutettua puistoa ja osa kivettyä toria.
Rovaniemen kaupunki järjesti kilpailun Kansalaistorille sijoitettavasta taideteoksesta vuonna 1987. Sen voitti Kain Tapperin ehdotus Vuorten synty, joka sopii erinomaisesti ympäröivään arkkitehtuuriin. Veistos on kooltaan valtava: sen pituus on noin 120 metriä ja korkeimmillaan se on 2,3 metriä. Teos on tehty punaisesta graniitista, paikallisesta Ounasvaaran kivestä, maasta ja ruohosta. Vaikuttava teos kuvasi Tapperin mukaan Rovaniemen nousua sodan jälkeen: se alkaa pienistä painaumista nurmikossa ja kasvaa suuriksi kivirakennelmiksi.
Uittoyhdistyksen talo säilyi sodassa
Aallon rakennusten läheisyydessä sijaitsee lääninhallituksen kortteli, jonka rakennukset valmistuivat Aallon kaavan mukaisesti 1947–1948. Korttelissa on myös vuonna 1937 rakennettu Kemijoen uittoyhdistyksen toimitalo, joka on yksi harvoista Lapin sodassa säilyneistä rakennuksista Rovaniemellä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lappi – Seppälä – Martas, ja se on suojeltu.
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon, kuten myös Seinäjoen Aalto-keskus.
Rovaniemen taidemuseon Alvar Aalto Lapissa -sivusto
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -sarja