rakennusperinto.fi

Uusin aika - tämä päivä

• 1972 energiakriisi
• 1990-luvun alussa talouslama
• 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin
• 1999 maankäyttö- ja rakennuslaki

Väestö siirtyy edelleen kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Asuminen palaa keskustoihin teollisuudelta ja satamilta vapautuneille alueille. Väljiä omakotitaloalueita tiivistetään.

Liike-elämän lasijulkisivut ja valtavat kauppakeskukset eri puolilla maata kertovat vauraudesta. Myös kulttuurille, kouluille, urheilulle ja kongresseille rakennetaan entistä suurempia tiloja. Elintaso nousee.

Samalla kasvaa korjausrakentamisen määrä. Yhden sukupolven käyttämiä lähiöitä korjataan. Rakennuksissa arvostetaan jo niiden ikää ja historiaa. Uudempi arkkitehtuuri aletaan ymmärtää osaksi rakennusperintöä.

Vaikka lain mukaan olemassa oleva ympäristö on suunnittelun lähtökohta ja rakentamisen normit suosivat kierrätystä ja kestävyyttä, niin rakennusperinnön vaalimiseen tarvitaan vielä kansalaisten vireyttä, niin rakennusten omistajina kuin erilaisten asukasyhdistysten jäseninä. Rakennusperinnön vie uuteen tilanteeseen myös se, että niin valtio kuin muut suuret yritykset ovat vaihtaneet roolia kiinteistöjen omistajasta toimitilojen käyttäjiksi.

Enää uudesta rakennuksesta ei voi päätellä missä päin maailmaa ollaan, arkkitehtuurin muotokieli on yhteinen ja rajat ylittävä.

Artikkelit

Ullakkotilojen käyttöönotto asunnoiksi, Jukka Sulonen
Hissin rakentaminen vanhaan taloon, Pia Ilonen
Kerrostalojen perusrakenteet ja talotekniikka 1880-luvulta nykypäivään, Pia Ilonen
Porrashuoneet ja niiden arkkitehtoninen merkitys, Pia Ilonen

Muualla palvelussamme

• Vuoden kaunein kirja kertoo modernin arkkitehtuurin pioneerista (31.3.2011)
• Suomalaista arkkitehtuuria esitellään englanniksi (3.3.2009)
• Uimahalli ei sovi Kaukametsän kupeeseen (22.4.2008)
• Vantaan Havukoski on inventoitu (11.4.2008)