rakennusperinto.fi

Asumisen rakentaminen 1930-1970

• 1931 asemakaavalaki ja rakennussääntö
• 1931 eduskuntatalo, 1940 olympiastadion
• 1945 laki rakentamisesta maaseudulla
• alueluovutukset ja jälleenrakentamisen kausi
• 1964 ensimmäinen rakennussuojelulaki
• väkiluku 1930: 3 462 700 ja vuonna 1970 4 598 336

Ihanteellisen valkoisen funktionalismin aika 1930-luvulla katkesi sotavuosiin. Niiden jälkeinen valtava jälleenrakennus ja seuraavien vuosikymmenten suuri muutto kaupunkeihin muutti Suomen teollistuneeksi kaupunkiyhteiskunnaksi. Rakentamisessa pelkistetty, linjakas ja tehokas modernismi vakiintui hallitsevaksi. Rakentamisessa siirryttiin käsintehdystä tiili- ja puutalosta yhä enemmän elementtitekniikkaan. Uusia rakennusmateriaaleja kokeiltiin ja kehitettiin järjestelmällisesti.

Valtio ja kunnat kehittivät rakentamisen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä tiukemmiksi. Aluesuunnittelusta tuli arkipäivää ja asemakaavoitus uudistui. Väestönkasvu ja nopea kaupungistuminen selittää rakentamisen painottumisen asuntorakentamiseen. Se sai myös yhä enemmän yhteiskunnan tukea, esimerkiksi halpakorkoisten lainojen ja verohelpotuksien arava-järjestelmällä. 1950-luvulta ja varsinkin 1960-luvulta lähtien alettiin rakentaa lähiöitä metsiin ja pelloille kaupunkien ulkopuolelle.

Monet kirkonkylät kehittyivät kaupunkimaisiksi ja puukaupunkien keskustat kivisiksi. Uuden tieltä purettiin pois paljon vanhaa, kokonaisia puukaupunginosia. Vähitellen herättiin myös rakennussuojeluun.

Julkinen rakentaminen vastasi toimintojen kehittymistä. Sosiaalivaltion tarpeisiin rakennettiin paljon, erityisiä painopisteitä olivat koulut, uudet korkeakoulut ja yliopistot sekä sotien jälkeen maahan muodostettu keskussairaalajärjestelmä.

Artikkelit

Hissin rakentaminen vanhaan taloon, Pia Ilonen
Porrashuoneet ja niiden arkkitehtoninen merkitys, Pia Ilonen
Pientalojen rakenteet 1940-1970, Minna Lukander
Kerrostalojen perusrakenteet ja talotekniikka 1880-luvulta nykypäivään, Pia Ilonen
Matti Heikura teki uran Oulussa. Jonas Malmberg, Museovirasto
Asuinrakentaminen Suomessa 1900-luvulla. Mikko Härö, Museovirasto
Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin 1920-1940, kerrostalot 2/5, Tommi Lindh, Museovirasto
Jälleenrakennuksesta rationalismiin 1940-1960, kerrostalot 3/5, Tommi Lindh, Museovirasto
Omakotiasumisen kulttuurihistoriaa
Ensimmäiset lähiöt olivat alku aluerakentamiselle, Tommi Lindh, Museovirasto
Ostarit, esikaupunkien keitaat, Tommi Lindh, Museovirasto

Muualla palvelussamme

• Tyyppitalopiirustukset arvioitiin 1930-luvun tärkeimmäksi asiakirjaksi (17.6.2010)
• Arkeologit tutkivat Salpalinjaa (3.6.2010)
• Viljo Revell juurrutti modernismia Suomeen (11.5.2010)
• Matkalla Pietilöiden arkkitehtuuriin (13.5.2008)
• Alvar Aalto Otaniemen suunnittelijana (29.4.2008)
• Alvar Aallon arkkitehtuuritietokanta on verkossa (21.2.2008)
• Ferdinand Salokangas suunnitteli rakennuksia Rovaniemelle (7.2.2008)
• Hilding Ekelund oli Karjaan arkkitehti (14.1.2008)

Linkit

Alvar Aalto Säätiö.  
http://www.alvaraalto.fi/

Eero Saarinen ja Helsinki.
http://www.mfa.fi/saarinenhelsinki
[Arkkitehtuurimuseo]

Itsenäisyytemme vuosikymmenten rakennuksia Helsingissä.  
http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/itsen/kavely.html
[Helsingin kaupunginmuseo]

Jälleenrakennuskausi. Sodan jälkeisestä Suomesta 1960-luvulle.
http://www.jalleenrakennuskausi.fi/
[Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan museot]

Jälleenrakentamiskausi. Sodan jälkeinen pientalorakentaminen. 
http://www.mfa.fi/vaiheet
[Arkkitehtuurimuseo]

Pihlajamäki.
http://www.hel2.fi/lahioprojekti/pihlajamaki/index.html
[Helsingin Kaupunki - Lähiö Projekti]

Tapiola 50 – arkkitehtuuria taidetta ja tarinoita.
http://www.weegee.espoo.fi/tapiola50/frontpage_fi.asp?n=true
[Espoon kaupungin kulttuuriasiainkeskus, WeeGee-projekti]

Tapiolan puutarhakaupunki.
http://www.mfa.fi/tapiola
[Arkkitehtuurimuseo]

Töölön art deco -porrashuoneet.
http://www.mfa.fi/toolon_porrashuoneet
[Arkkitehtuurimuseo]