Etusivu »
Urajärven kesä: suunnittelua, suursiivousta ja konservointia, osa 1
23.6.2009
Vaikka Urajärven kartanomuseo on suljettu yleisöltä, niin pihalla on kuhinaa. Museoviraston konservaattorit ja tutkijat kantavat tavaraa ulkovarastoista ja ullakoilta, joko varastoitavaksi ja luetteloitavaksi tai roskalavalle. Kesäkuisen talkooviikon aikana käytiin tarkasti läpi kaikki säilöt, joita ei ole vuosikymmeniin selvitetty. Kesän mittaan esineet luetteloidaan. Museotilat ovat luonnollisesti olleet jatkuvasti kunnossa.
– Kaikki näytteillä olevat museoesineet on luetteloitu jo aikaisemmin, kertoo kartanomuseoista vastaava Lea Värtinen Museovirastosta. Siivous- ja luettelointi liittyvät laajempaan Urajärven kunnostusprojektiin, mikä pitää museon suljettuna ainakin vuoteen 2011 asti. Kunnostustyö käynnistettiin, kun museon päärakennuksen huoneista löytyi hometta.
– Huonekaluihin tulleesta homeesta jää aina jälki. Vaikka pinta puhdistetaan, sitä jää syvemmälle. Home on tietysti myös turvallisuusriski, ja olosuhteet on muutettava, toteaa konservaattori Aki Arponen. Yhtenä syynä kosteuteen on myös nykytalvien liian korkea lämpötila.
– Talo on talven suljettu ja lämmittämätön, ja katon vedet ovat menneet vääriin paikkoihin, vaikka katto ei suoranaisesti vuotanut, toteaa Museoviraston arkkitehti Marja Ivars. Rakennus sai uuden peltikaton ennen viime talvea. Viime syksynä nuohooja huomasi, että yksi rakennuksen piipuista oli niin täynnä hunajaa, ettei ilma ole kiertänyt lainkaan. Jo nuohous paransi ilman kiertoa.
– Tänä keväänä tilannetta parannettiin ilmavesilämpöpumpulla, joka on säätänyt kosteutta niin, ettei se ole päässyt nousemaan yli 50 kosteusprosentin, kertoo Marja Ivars Kosteusmittaustiedot on kerätty talven ajalta, ja niiden perusteella päätetään jatkosta. Koska vedet valuvat myös maassa väärin, on rakennuksen ympäristö maatutkattu, ja vesien johtaminen tullaan suunnittelemaan.
Kartanolla on pitkä museohistoria
Urajärven kartano on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista. Sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman lahjoittivat kartanon tiluksineen vuonna 1917 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Kartano avattiin yleisölle vuonna 1928. Museovirastolle kartanomuseo siirtyi 1986. Rakennuksia ja ympäristöä on kunnostettu viime vuosikymmeninä, mutta nyt edessä on laajin ja perusteellisin työ. Uusia tiloja kunnostetaan museokäyttöön, parannetaan alueen ja rakennusten saavutettavuutta ja järjestetään esineille asianmukaiset varasto- ja huoltotilat. Esineitä myös konservoidaan ja luetteloidaan. Kunnostustyöhön kuuluvat myös rakennushistoriallinen selvitys, pinta- ja väritutkimukset sekä puiston ja puutarhan hoitosuunnitelma. Museovirastosta työhön osallistuvat Kansallismuseo ja sen konservointilaitos, rakennushistorian osasto, kiinteistöyksikkö ja muinaisjäännösten hoitoyksikkö.
MLI
Urajärven kartanomuseo, Asikkala (Museovirasto)
Urajärvi (Urajärvenseudun kyläyhdistys)
Koko sarja:
Urajärven kartano uuden edessä
