Etusivu » » Rakenteet kertovat talon iän
23.10.2009
Rakenteet kertovat talon iän, Urajärven kartano, osa 5
Lokakuisena päivänä Urajärvellä on kylmä, mutta aurinko paistaa ja luonto hehkuu syksyn väreissä. Päärakennuksen salissa, telineiden ja peitettyjen esineiden keskellä opiskelija Katariina Sommarberg, Museoviraston rakennuskonservaattori Olli Cavén ja arkkitehti Marja Ivars pitävät teetaukoa. Ulkona Timo Käyhty ja Pekka Jäkälä suoristavat päärakennuksen perustuksia.
Katariina Sommarberg tekee ammattikorkeakoulututkintonsa päättötyön Urajäven niin sanotusta vanhasta museosta, joka on päärakennuksen vieressä. Olli Cavén on lupautunut ohjaamaan työtä. Nyt ollaan katsomassa, mitä talon rakenteet kertovat.
Vanhan museon historiassa on aukkoja
Vanhan museon toisessa päässä on sali herrasväen tyyliin sisustettuna ja tapetoituna, toisessa päässä on talonpoikaisesinein sisustettu paljas hirsiseinäinen iso tupa. Välissä on eteinen, josta nousevat portaat ullakon kahteen huoneeseen. Eteisen takana on kamari. Vanhan museon dendrologisessa tutkimuksessa 1993 selvisi, että rakennuksen toinen pää on vuodelta 1787 ja toinen on viisi vuotta nuorempi. Ulla Rahola ja Tiina Sonninen tekivät talossa tänä vuonna rakennusosa- ja pintatutkimuksen.
Marja Ivarsin mukaan rakennuksen historiassa on kuitenkin paljon aukkoja.
– Pitäisi saada selvyys siitä, mitkä osat ovat alkuperäisiä rakenteita ja mitkä myöhempiä museolavasteita, Marja Ivars sanoo. 1930-luvulla säätyläiskulttuurin esittely kaipasi rinnalleen talonpoikaiskulttuuria ja museorakennukseen sisustettiin vanhan savutuvan tunnelmaa kuvastava tila.
Taskulamppu ja puukko ovat rakennuskonservaattoreiden työkaluja
Olli Cavén ja Katarina Sommarberg tutkivat taskulampun kanssa rakennuksen nurkkia. Puukolla Cavén selvittää, mitä on tilkkeenä hirsien välissä: näyttää olevan pellavarivettä. Ullakolla ja kamarissa tilkkeenä on sammalta; pellavarive on luultavasti lisätty vasta museoaikana. Tuvan sisäseinällä näkyvät peitetyn oviaukon jäljet, jotka on tukittu hirrenpätkillä. Tupa on ollut väliseinällä jaettuna kahteen huoneeseen.
– Olemme harkinneet vanhan oven avaamista, ja tuvan käyttämistä tilana, jossa liikuntaesteiset voisivat esimerkiksi esittelyfilmien avulla perehtyä Urajärven kartanoalueeseen, Marja Ivars sanoo.
– Tuvan katto on ainakin osin lankkusahalla sahattua lautaa, Olli Cavén toteaa.
Seinien alemmat hirret ovat veistopinnalla, ylimmät taas pyöreitä. Selviä asioita, kun joku ne näyttää.
– Salin hirret ovat järeämpää puutavaraa kuin tuvan, Cavén jatkaa. Irronneen tapetin takaa selviää, että ennen tapetointia seinät olivat savirapatut. Tarkastelu jatkuu: myös salissa on ollut väliseinä, katto on tehty kahdessa osassa lankkusahalla sahatusta laudasta. Katon pinta on puhdistettu vielä käsihöylällä eli työ on ollut hyvin viimeisteltyä. Lisäksi laudan sydänpuoli on asetettu vuorotellen alas- ja ylöspäin.
Vanhat käsitykset muuttuvat
Ullakolla aletaan pohtia rakennuksen syntyhistoriaa.
– Voisiko tässä olla kaksi erillistä hirsirakennusta, esimerkiksi aittaa, jotka on koottu vasta tällä paikalla yhteisen katon alle? miettii Marja Ivars. Kaksi aittaa olisi asetettu vastatusten ja niiden väliin rakennettu eteinen ja kamari. Ullakon sisäseinien olevat ja peitetyt aukotukset voisivat viitata siihen, samaten tupa- ja saliosien hirsisalvosten jatkuminen vähän matkaa seinän yli. Myös Olli Cavén pitää kahden aitan teoriaa mahdollisena.
Nyt suunnitellaan uusien dendrologisten näytteiden ottamista useammasta paikasta, jotta ajoitus saataisiin varmistettua. Enää ei tunnu varmalta, että rakennus olisi tilan entinen päärakennus, kuten tähän asti on museovieraille kerrottu. Ehkä rakennusta on käytetty pakaritupana, ruokailutilana ja palvelusväen nukkumapaikkana.
Käynnin jälkeen Katariina Sommarberg ryhtyy lukemaan Urajärvi-materiaalia, selvittää tarkemmin korjaushistoriaa ja todennäköisesti perehtyy tarkemmin myös kansanrakentamiseen, erityisesti aittoihin. Ja Olli Cavén laittaa havainnot mietintämyssyyn.
MLI
Muualla palvelussamme:
Matkailumaja henkii 1950-luvun tunnelmaa, Urajärven kartano, osa 4 (14.9.2009)
Kartanoelämän jäljillä, Urajärven kartano, osa 3 (4.9.2009)
Urajärven kartanon seinien salaisuudet tutkitaan, osa 2 (13.72009)
Urajärven kesä: suunnittelua, suursiivousta ja konservointia, osa 1 (23.6.2009)
Koko sarja:
