Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Sivurakennuksen puunäytteitä tutkimassa, Urajärven kartano, osa 7

31.5.2010

Urajärven sivurakennuksen ajoitusta tutkittiin selvittämällä rakentamiseen käytettyjen puiden ikää. Keväällä konservaattoriksi valmistuva Katariina Sommarberg tutki rakennuksesta kairatut puunäytteet Joensuun yliopiston dendrokronologian laboratoriossa tänä keväänä. Hän kertoo tutkimusmenetelmästä.

Dendrokronologiassa puun iän määrittäminen perustuu siihen, että puuhun syntyy uusi vuosilusto joka vuosi. Kun puu kaadetaan, ei lustoja enää synny. Ilmasto vaikuttaa vuosiluston paksuuteen ja ominaisuuksiin. Lusto on sitä paksumpi, mitä edullisemmat kasvuolosuhteet ovat. Samalta alueelta olevien puiden vuosilustoja tarkasteltaessa ovat kasvunvaihtelut samanlaiset. Jos kaksi samaa puulajia on kasvanut samalla kasvualustalla ja samaan aikaan, ovat puiden vuosilustot samanlaiset. Alueellisia näytteitä kootessa syntyy alueellinen lustokalenteri.

Termi dendrokronologia tulee kreikan kielestä, sanasta dendron, joka tarkoittaa puuta. Kronologialla tarkoitetaan tiedettä, jolla on aikaperspektiivi ja jonka avulla voidaan ajoittaa tiettyjä tapahtumia.

Näytepaikka valittiin huolella

Urajärvellä näytteenottopaikat valittiin niin, että kairauskohdassa puun lustosarja olisi mahdollisimman häiriintymätön. Näytteet otettiin eteisen ja asehuoneen väliseinästä 4., 6., 7. ja 8. hirsikerrasta, sekä eteisen ja salin väliseinästä 2., 3., 4. ja 5. hirsikerrasta. Jokaisesta hirrestä otettiin kaksi kairausnäytettä, jotta yhden hirren kahta näytettä voidaan vertailla keskenään. Näin suljetaan pois mahdolliset virheet lustomittauksessa.

Näytteet otettiin kairaamalla puun pinnasta säteen suuntaisesti puun ytimeen. Puu ei saa olla näytekohdasta vaurioitunut tai lahonnut, ja jos mahdollista, näkyvillä pitäisi olla kaarnan alapuolista nilakerrosta. Se varmistaa, että kaikki vuosilustot ovat säilyneet.

Mikroskooppi oli tutkimusväline

Näytteet tutkittiin mikroskoopilla, ja sillä nähdään kesä - ja kevätpuun tarkka vaihtumiskohta eli vuosiluston raja. Jokainen lusto mitattiin erikseen. Mittaaminen aloitettiin puun ytimestä ja edettiin pintaa kohden. 

Mittauslaite mittaa sekä luston paksuudet että kirjaa muistiin lustojen määrän. Näillä tiedoilla voidaan saada vuodentarkkoja ajoituksia. Näytteen vuosilustosarjaa verrattiin sitten valmiiseen vuosilustokalenteriin.

Urajärven puun ajoitus varmistuu

Eteisen ja asehuoneen väliseinän lustojen ajoitus osoittaa, että puuaines eli vuosien 1642  – 1787 välillä. Eteisen ja salin väliseinän lustojen ajoitus osoittaa, että seinässä käytetty puuaines eli vuosien 1441 – 1777 välillä. Molempien seinien näytteissä oli jäljellä puun nilakerros, joten talvikausi 1777–1778 oli puun kaatoajankohta.

Dendrokronologian laboratorio on Joensuun yliopiston ekologian tutkimusinstituutissa, biotieteiden tiedekunnassa. Tein dendrokronologisen tutkimuksen laboratorion esimiehen Pentti Zetterbergin avustamana ja ohjaamana.

Katariina Sommarberg

Linkit:

Dendrokronologian laboratorio, Joensuun yliopisto  

Koko sarja:

Urajärven kartano uuden edessä



nKairaus joulukuussa 2009.jpg
Kairauspaikkaa tutkitaan Urajärvellä. Katariina Sommarberg.
nKaira.jpg
Näytteet otettiin kairaamalla puun pinnasta säteen suuntaisesti puun ytimeen. Katariina Sommarberg.
 
nKairaus.jpg
Joulukuussa otetut näytteet tutkittiin maaliskuussa. Katariina Sommarberg.
nMikroskooppikuva vuosilustoista.jpg
Mikroskooppikuva vuosilustosta. Katariina Sommarberg.
 
nNäytteiden tutkiminen Joensuu.jpg
Näytteet tutkittiin Joensuussa dendrokronologian laboratoriossa. Katariina Sommarberg.