Etusivu » » Myrskytuhoja korjataan Urajärvellä, Urajärven kartano, osa 9
Myrskytuhoja korjataan kartanon puistossa, Urajärven kartano, osa 9
11.10.2010
Urajärven kartanon puistoon ja metsäpolun varteen on ilmestynyt iso aukko. Viime kesän myrskyt kaatoivat noin 150 runkoa. Kartanon alueeseen kuuluu 10 hehtaaria metsää.
– Noin viikon possakka, että saadaan korjattua tuhot Urajärvellä ja Koitsanlahdella, joissa molemmissa kävi kato, arvioi metsäteknikko Heimo Pajunen, joka hakkuita odotellessa on hoidellut kiireisiä kaatoja käsipelillä.
Heimo Pajunen tarttuu tarvittaessa sahaan ja kirveeseen Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön Kymen konttorista käsin. Vastikään hän kävi kaatelemassa pahimmat myrskyn taittamat ennen korjuukoneiden tuloa.
Urajärven kartanon rakennuksille sattui vain vähän vaurioita. Esimerkiksi puuvajan katolle kaatuneen puun oksat eivät musertaneet vajaa, joka parahultaisesti oli täpötäynnä halkoja.
Samalla kun vaurioista, syntyy arvioita jatkotoimista.
–Tuli iso reikä. Tein leimikon. Oli käytävä läpi ranta-alue ja Valhallan viereen syntynyt aukko. Monitoimikonettakin tarvitaan. Puut pitää saada kaupaksi. Seuraavaksi on tehtävä taimitilaus, selostaa Pajunen, joka normaalioloissa hoitaa puistoa ja metsää kartanolle räätälöidyn rauhanomaisemman metsätaloussuunnitelman mukaan.
Osa alueesta on metsätalouskäytössä, osaa hoidetaan puistona. Periaatteena on että luonto itse uudistaa itsensä, mutta myrsky sekoitti tilanteen.
Hugo-herran polku kunnostettiin kesällä
Kartanon puistossa kiertää polku, jonka pituus on reilu kilometri. Polkua on viime kesänä raivattu edelliskesän harvennushakkuiden jäljiltä ja järvimaisemaa saatu esiin. Polun varrella on kaksi pientä kaarisiltaa, joista toisen korjaus on vielä edessä, esittelee Pajunen.
Tämä Hugo-herran polku johdattaa kulkijan näköalapaikka Valhallaan, jossa on vuonna 1913 pystytetty puolikaaren muotoinen pylväikkö antiikin tyyliin. Järvelle päin näköalakaista on nyt esteetön.
Urajärven kartanon alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Urajärven kulttuurimaisema-aluetta. Urajärven säteritila mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1462. Vuosina 1672–1917 se oli von Heidemanien sukukartano. Kartano siirtyi tämän vuosisadan alussa Suomen Muinaismuistoyhdistykselle ja vuonna 1986 Suomen valtiolle, joka asetti sen Museoviraston hallintaan.
Urajärven kartanomuseon alueen hoitotyöt aloitettiin vuonna 1991, jolloin puistoalueella suoritettiin perushakkuu. Kaadetut puut on käytetty kartanoalueella olevan ladon, puuliiterin ja lantalan pärekattojen uusimiseen. Alueelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelma, jonka mukaisesti kartanoa ympäröivästä metsästä on raivattu pois vesakkoa ja niitetty niitty- ja ketoalueita. Myös retkeilymaja sekä Valhalla-näköalapaikka on kunnostettu.
Monipuolisia metsätöitä muuallakin
Heimo Pajusen toimintakenttä Museoviraston muinaismuisto- ja metsäalueilla ulottuu 150 km säteellä tukikohdasta Kouvolasta ympäri maata. Pohjoisin hoitotyömaa on Vaalassa, Hämeessä ovat Lammi ja Rapola, Turun puolessakin on Pajusen joukkoa tarvittu mm. Liedon Vanhalinnassa. Kyminlinna ja Taavetti Luumäellä kuuluvat Kymen muinaisjäännösten hoitoyksikölle. Hvitträskissä Kirkkonummella Pajunen kävi viime talvena avaamassa järvimaisemaa.
Työmailla Heimo Pajusen johdolla kiertää tarpeen mukaan ympäristönhoitojoukkue, johon paraikaa kuuluu kaksi henkeä, väliin viisikin.
–Ympäristöä siistitään, opasteita pystytetään, polkuja kunnostetaan ELY-keskuksen myöntämän työllisyystuen, ns rukkasrahan turvin.
Marjukka Kulmanen
Koko sarja:
Urajärven kartano uuden edessä -sarja
