rakennusperinto.fi

Kun Kekkonen kuoli 31.8.1986, alettiin pohtia Tamminiemen tulevaa käyttöä: esillä oli mm. ajatus kulttuurikeskuksesta lisärakennuksineen ja kirjastoineen. Museovirasto sai kuitenkin keväällä 1987 tehtäväkseen perustaa taloon Kekkosen kotimuseon. Kekkosen perikunta lahjoitti kodin irtaimiston museolle, joten taloa on voitu esitellä Kekkosen ajan asussa.

− Pakkaaminen aloitettiin syyskuussa yleisölle avoimina olleista tiloista. Esineitä oli lisäksi ullakolla, kellarissa ja varastossa: ullakolla oli kymmeniä pareja suksia ja varastossa paljon erilaisia presidentin saamia lahjaesineitä. – Kaikkia museon esineitä ei ole aiemmin luetteloitu. Se tehtiin nyt pakkaamisen yhteydessä. Työ oli hidasta, sillä esineistö valokuvattiin, numeroitiin ja vietiin tietokantaan. Samalla arvioitiin niiden kuntoa ja konservointitarvetta. Tällä viikolla suurin osa museoesineistä kuljttettiin varastoon.

− Keväällä tehdään museohuoneiden sisäpintojen kuntokartoitus. Sisätilojen korjaukseen on tiedossa suuria haasteita, sillä mm. moneen kertaan lateksilla maalattujen seinien maalipinnat ovat irronneet. Tamminiemeen tehdään konservoiva korjaus, joten sopivia kunnostusmenetelmiä täytyy pohtia tarkkaan. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun näin laajamittaisesti konservoidaan 1970-luvun pintamateriaaleja.

− Tavoitteena on, että päärakennus olisi valmiina avaamaan yleisölle vuonna 2011. Sivurakennukset kahviloineen täytyy myös kunnostaa, mutta rahoitus on niiden osalta vielä täysin auki. Niinpä saattaa olla, että museonkin avaaminen viivästyy, sillä olisi tietenkin mukavaa avata kahvila samaan aikaan, Flink toteaa.

Helsingin Meilahdessa, Seurasaaren sillan vieressä sijaitseva Tamminiemen huvila oli ennen Kekkosen kautta kahden aiemman presidentin, Rytin ja Mannerheimin virka-asuntona.

PM