rakennusperinto.fi

– Olin aikanaan Finlandia-talon julkisivuremontin yhteydessä jo 1990-luvun alussa todennut, että vaaleakin graniitti muuttuu kosteana todella harmaaksi, eikä se ole hyväksyttävissä marmorin tilalle Alvar Aallon merkkirakennuksessa. Niinpä Museovirasto oli johdonmukaisesti samoilla linjoilla myös Enson pääkonttorin kohdalla. Pienikin väriero riittää muuttamaan rakennuksen luonteen. Tästä esimerkkinä on Kouvolan kaupungintalo, jonka marmoripinta vaihdettiin portugalilaiseen graniittiin.

Marmori taipuu muuallakin

– Marmorin taipumista tutkittiin EU-rahoitteisessa MARA-projektissa, joka alkoi Finlandia-talon korjauksen valmistumisen jälkeen, ja kesti kaksi vuotta. Todettiin, että marmori taipuu lämpötilavaihtelujen johdosta: taipumista on tapahtunut yhtä lailla Suomen pakkasoloissa kuin etelässäkin, jossa lämpötila puolestaan kesällä on varsin korkea: Nizzan Yves Klein ‑museon julkisivujen marmori on niin ikään taipunut.

– Finlandia-talon julkisivu uusittiin lopulta Carrara-marmorilla, jolla alkuperäinenkin julkisivu oli tehty. Julkisivukorjaus valmistui 1999. Uusien marmorilaattojen taipuminen havaittiin jo ensimmäisen talven jälkeen. Nyt kyseessä on kuitenkin vain esteettinen ongelma, sillä uusi marmori kestää lujuutensa puolesta ainakin 50 vuotta turvallisena, Jokinen sanoo.

– Stora Enso oli jo anonut poikkeamislupaa pääkonttorinsa julkisivukiven vaihtamiseksi graniittiin vuonna 2005. Museovirasto ja kaupunki kuitenkin pysyivät kannassaan, että julkisivu tulisi uusia marmoria käyttäen. Jo aiemmin olin huomannut, että Iso-Roobertinkadulla Helsingissä on 1965 valmistunut marmoripintainen rakennus, jonka julkisivu oli pysynyt suorana, Jokinen kertaa eri vaiheita.

– Lopulta Stora Enso ilmoitti, että se uusii julkisivut marmorilla, joka ei kuitenkaan ole Carrarasta. Marmorin alkuperää ei haluttu paljastaa, sillä louhoksella oli vaikeuksia toimittaa tarpeeksi kiveä isoon rakennukseen. Korjaustyö venyikin suunnitellun yhden vuoden sijasta lähes kahteen kivitoimitusvaikeuksien vuoksi. Testeissä tämä myöhemmin portugalilaiseksi osoittautunut marmori kesti sää- ja rasituskokeet taipumatta.

– Carrara-marmorin ja portugalilaisen Branco Estremoz-marmorin juonteet ovat erilaisia, mutta ulkonäköero on hyvin pieni. Tärkeintä on kuitenkin, että käytetty kivi on riittävän valkoista.

Stora Enso suojeltiin rakennussuojelulailla

Alvar Aallon suunnittelema, silloisen Enso-Gutzeitin pääkonttori valmistui 1961. Rakennus sisätiloineen on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti erittäin arvokas ja harvinaisen hyvin alkuperäisasussaan säilynyt kokonaistaideteos. Se sijaitsee vanhojen rakennusten ympäröimänä näkyvällä paikalla merellisen Helsingin silhuetissa, ja on myös herättänyt paljon ristiriitoja.

Rakennuksen suojelu on ollut pitkä prosessi. Ensimmäinen, Docomomo Suomi Finland ry:n 2005 tekemä suojeluesitys hylättiin. Uudenmaan ympäristökeskus katsoi, että rakennus voidaan suojella asemakaavalla. Kaavaprosessin edetessä tehtiin kuitenkin lisäselvityksiä rakennuksen sisätiloista, ja todettiin, ettei kaavasuojelu riitä turvaamaan rakennuksen arvokkaan kiinteän sisustuksen säilymistä. Niinpä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti tänä vuonna suojella Stora Enso Oyj:n pääkonttorin rakennussuojelulain nojalla.

– Arvokkaimmat sisätilat on nyt selkeästi suojeltu rakennussuojelupäätöksessä. Niitä ovat mm. ensimmäisen kerroksen sisääntuloaula ja porrashuone lasioviseinineen sekä viidennen ja kuudennen kerroksen toimisto-, kokous-, aula- ja ravintolatilat.

– Stora Enso on hoitanut taloa hyvin, ja oli valmis käymään neuvotteluja julkisivukorjauksestakin hyvin pitkään, kunnes löydettiin kaikkia osapuolia tyydyttänyt ratkaisu. Se kuitenkin myi rakennuksen Deka DmbH:lle, ja mikäli rakennuksen käyttäjäkin vaihtuu, saattaa muutostarpeita tulla. Huolta herättää, että uusi omistaja haluaisikin muuttaa toisen, kolmannen ja neljännen kerroksen toimistotiloja, sillä rakennussuojelupäätös sallii vähäiset muutokset näissä tiloissa, Jokinen toteaa.

PM