Etusivu » Uutiset » » Vesunnan mamsellimyllyn päreseinät ja katto entisöidään
Vesunnan mamsellimyllyn päreseinät ja katto entisöidään
3.11.2011
Suomen suurin mamsellimallinen tuulimylly saa kolme uutta päreseinää. Muut viisi seinää on uusittu 40 vuotta sitten.
Miehet kenttäsahalla työstävät rimoja tuulimyllyn siipiin Hattulan Vesunnassa. Pudonneiden siipien tilalle tehdään uudet. Kattolaudoiksi sahataan mahdollisimman leveitä haapalautoja. Seinäpäreet on jo höylätty. Kylän miesten parhaillaan sahaamia mäntylautoja tullaan myös käyttämään
yhdyslautoina, kun uudet siivet kevään tullen kiinnitetään akseliin.
Parikymmentä Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijaa opettajansa Erkki Viirroksen johdolla on tulossa jatkamaan pari vuotta sitten aloitettua myllyn korjausta. Silloin tehtiin päreseinät, nyt on vuorossa kaksinkertainen lautakatto.
Jauhoja ja päreitä
Kartanon mylly jauhoi viljaa ja pyöritti pärehöylää yli sadan vuoden ajan 1940-luvulle saakka.
Mahdollisesti 1800-luvun alussa rakennettua kahdeksankulmaista mamsellimyllyä kunnostavat Matti Kare ja Reino Ketola kiipeävät pari vuotta sitten tehdyillä telineillä, joita nyt on tarkoitus vahvistaa.
"Mylly on perinteisesti ollut kylän poikien oleskelupaikka", Kare kertoo ja paljastaa, että välistä myös tyttöjen. Ketola huomauttaa, että ajat ovat muuttuneet. "Nykynuoria ei kiinnosta mylly eikä sen
hyväksi tehtävä talkootyö."
Vesunnan kartano on Hattulan vanhin. Ensimmäinen maininta rälssikartanosta on 1310-luvulta. Turun tuomiokirkon ja kruunun lisäksi omistajina ovat olleet mm. Sten Sture ja Arvid Tavast. 1800-luvun loppupuolelta kartanon maat ovat kuuluneet Karen suvulle. Maataloustoimintaa, jolle myllykin maatalousrakennuksena kuuluu, puolestaan johtavat Reino ja Anneli Ketola yhdessä Hannu Karen kanssa. 20 vuotta sitten tila siirtyi maatalousyhtymälle sukupolven vaihdoksen yhteydessä. Kartanon rakennuksia on ollut pakko pitää kunnossa, ainakin kattojen osalta.
Vesunnan kartanon miljöö ja rakennukset ovat osa Hattulan valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä. Myllyn huoltotöistä ja korjauksista on viime vuosikymmenet pitänyt huolta myös Hattula-seura. Kylän talkooporukkaa Ketola kehuu osaavaksi.
Entistämisavustuksista apua
Päreseinät ja katto saatetaan valmiiksi tänä syksynä. Siipien laitto jää myöhemmäksi. Vesunnan mylly sai Museoviraston jakamaa harkinnanvaraista rakennusten entistämisavustusta katteen ja päreseinien kunnostukseen 12 000 euroa jo pari vuotta sitten, jolloin osa työstä tuli valmiiksi. Tänä vuonna avustusta tuli 7 000 euroa tuulimyllyn tellinkien korjaamiseen ja haapalautakaton uusimiseen. Avustuksen saajia olivat Vesunnan kartano Kare ja Ketolat Maatalousyhtymä.
"Ilman uutta avustusrahaa työtä tuskin olisi saatu päätökseen", Ketola mainitsee, mutta ihmettelee miksi realistisiin kustannuslaskelmiin perustuva avustusanomus alun perin puolitettiin. Näin työ pääsi välillä herpaantumaan. Toisaalta hän ymmärtää, että valtion resurssit ovat rajalliset, onhan entisöintikohteita muuallakin.
"Kalliiksihan tämä harrastus tulee", hän toteaa. Erityisesti hän mainitsee kalliina kustannuseränä opiskelijatyövoiman majoituksen. "Tarvitsimme katon korjaukseen myös nostolava-autoa, mikä toisaalta joudutti työtä, mutta myös maksoi."
Kivinavetan ikkunat entisöitiin
Ketola on tyytyväinen, että tilan kivinavetan entisöintiin kymmenen vuotta sitten saatiin myös rakennusten entistämisavustusta. Sen avulla on korjattu rakennuksen vanhoja, puhaltamalla tehtyjä lasi-ikkunoita.
"Ikkunaruudut ovat kämmenen kokoisia, ja niiden pokiin käytettiin kittiä, vernissaa, liitujauhoa ja pellavaöljymaalia. Tekijät löytyivät työvoimatoimiston kautta. Myös tuolloin opiskelijat osallistuivat ikkunoiden entisöintiin", Ketola esittelee.
Marjukka Kulmanen
Rakennusten entistämisavustukset [Museovirasto]
Hattulan keskiaikaiset kartanot RKY [Museovirasto]
