Etusivu » Uutiset » » Työn jälki kunniassa Eduskuntatalon peruskorjauksessa
Työn jälki kunniassa Eduskuntatalon peruskorjauksessa
18.8.2011
Perusteelisen ja perinteitä noudattavan restaurointityömaan ensimmäiset vaiheet valmistuivat.
Eduskunnan kiinteistöjen 1978 valmistuneet työhuonesiivet purettiin sisältä, kunnostettiin ja koottiin uudelleen siten että miljöö ja hahmo säilyvät.
Eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus alkoi 2007 ja valmista pitäisi olla 2017. Peruskorjaus koskee pääosin sisätiloja. Maanalaista tilaa ja julkisivua aavistuksen verran muuttavaa uuttakin tilaa syntyy, kun tiloja täydennetään esteettömät yhteydet tuovalla vierailijoiden sisäänkäynnillä, maanalaisilla logistiikkatiloilla ja ilmastointitorneilla. Aiemmin Eduskuntataloa on peruskorjattu 1980-luvun alussa.
Eduskuntatalon 1970-luvun laajennusosat ovat yksi Suomen nuorimpana suojelluista rakennuksista. Eduskuntatalosta oli aluksi suojeltu vain päärakennus, nykyisin suojelu koskee kaikkia muita kuin F-rakennusta eli Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co:n suunnittelemaa, vuonna 2004 valmistunutta Pikkuparlamenttia.
Tila ja tunnelma säilytetään
Arvorakennustyömaa on vaativa, koostuuhan se kohteista, joihin ei sallita lainkaan tai juuri lainkaan muutoksia. Kuitenkin korjauksen tavoitteena on saada ihmeitä aikaan: säilyttää alkuperäinen tila, jopa tunnelma, samalla kun nykyaikainen tekniikka ja energiatehokkuus ympätään rakenteisiin huomaamattomasti.
–Raskas, vaativa ja kallis työmaa. Kalleus tosin johtuu paljolti siitä, että pihan alle louhitaan uutta tilaa muun muassa ilmastointia varten, luonnehtii suunnittelu- ja toteutusurakkaansa pääsuunnittelija, arkkitehti Peter Verhe Pekka Helin & Co Arkkitehdeista.
–Remontin seurauksena julkisivussa ei saa näkyä mitään epäsymmetristä. Ei mitään, mikä muuttaisi kaupunkikuvaa. Korkeutta ei saa lisätä edes ilmastointitötteröillä. Nyt kattotasanteille on lisätty silmälle lähes huomaamattomia turvakaiteita.
Uusia tilajärjestelyjä siipirakennuksissa
Remontti on valmis vanhaan päärakennukseen liittyvissä siivissä, jotka olivat vielä muutama vuosi sitten osittain asuinkäytössä ja verstaina. Eteläsiivestä on muokattu eduskunnan tiedotuksen toimistot ja pohjoiseen tehtiin uusi vierailijoiden sisäänkäynti. Asuntosiivet kuuluvat Eduskuntataloon alun perin ja ovat Johan Sigfrid Sirénin suunnittelemat.
Arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunion 1970-luvulla suunnittelemissa laajennusosissa, jotka ulkopuolelta katsottuna piiloutuvat alkuperäisten siipirakennusten suojiin, on kansanedustajien työhuoneita, vastaanottotiloja ja auditorio sekä aktiivisessa käytössä oleva eduskunnan saunaosasto.
Nyt valmistuneessa remontissa yksityiskohdat on säilytetty ovia, ikkunoita ja pintamateriaaleja myöten alkuperäisinä tai alkuperäisiä vastaavina, muutamia pakon sanelemia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Piilotettua tekniikkaa, palautettuja pintoja
Auditoriossa pinnat on konservoitu. Irrotettavien pöytälevyjen tilalla ovat nyt kiinteät pöydät tietoliikenneliitäntöineen, ja siirreltävät lattioiden alle liukuvat tasot lisäpenkkiriveineen on poistettu käytöstä. Mekaaninen 1970-luvulta peräisin oleva etuseinä säilyi. Tulkkikopit uusittiin tulkkien myötävaikutuksella paremmin nykytarpeita palveleviksi.
Edustajien työhuoneista poistettiin vielä jäljellä olleet muutamat alkuperäiset kokolattiamatot. Tilalla on nyt linoleum-matot. Vain neuvotteluhuoneissa säilyvät vihertävänharmaat ja sinisävyiset kokolattiamatot, joskin matot ovat vanhojen mallien mukaisesti kudottuja uusia. Työhuoneisiin tehtiin uudet ilmanvaihtojärjestelyt korvaamaan entinen käytäväpuhallus ja lisättiin kipsikattoihin integroidut jäähdytyskattoelementit.
–Turvatekniikkaa on lisätty huomaamattomasti. Tämä tarkoittaa savusulkuovia ja turvaportteja mutta ei sentään mikrofoneja tai piilokameroita, kertoo vastaava projektiarkkitehti Antti Laiho Pekka Helin & Co Arkkitehdeista.
–Materiaalit, valaistus, värisävyt, kaikki on tutkittu perusteellisesti. Kellot on korjautettu kellosepällä. Työhuoneiden pöytälevyt muutettiin korkeudeltaan säädeltäviksi, mutta huoneiden ulkoasu noudattaa tarkasti alkuperäistä, jopa laatikostojen pohjilla olleet pehmikehuovat säilytettiin.
Energiaa säästetään myös eduskuntatalossa
–Ikkunoiden lasitukset on vaihdettu tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi, mikä muun muassa tarkoittaa U-arvojen laskua noin 2..5:stä 0.8 Wm2/K:iin, Verhe ja Laiho selostavat. 1970-luvulla tehdyt kasettipintaiset sisäpihojen julkisivut avattiin ja lämmöneristykset vaihdettiin ja rakenteen tuuletusta parannettiin, mutta seinän kokonaispaksuutta ei lisätty kuin joitakin millimetrejä. Toimenpiteiden summana energiankulutus saadaan laskennallisesti puolitettua.
Vanhan päärakennuksen suunnittelijan Johan Sigfrid Sirénin euroopanreissuillaan löytämät Crittall-ikkunat, joita tehtiin erityisesti 1930-luvulla, korjattiin siipirakennuksissa.
–Samalla tiedostettiin, että E-talo eli päärakennus on niitä täynnä, joten ikkunaurakkaa tulee olemaan jatkossa moninkertaisesti.
Valaisimet ovat kuoriltaan pääosin entiset. –Ledejä kokeiltiin, mutta tulokset eivät tyydyttäneet, ja asian harkinta ajankohtaistuu vasta remontin seuraavien vaiheiden yhteydessä. 1970-luvun valaisinten tekniikka kuitenkin uusittiin, mutta muun muassa erityisesti taloon suunniteltujen pöytävalaisinten ulkokuoret ovat entiset. Myös katoissa näkyvien valaisinten tekniikat uusittiin, mutta ulkopuolelta muutosta ei huomaa.
Auditorion yhteydessä olevaan alkuperäiseen kuuluttamoon on syntynyt tarjoilualue keittiöineen. –Tässä kohtaa lattiassa on ruotsalaista Ekebergin marmoria, jota Ola Laiho alun perin esitti A-rakennuksen vastaanottotiloihin. Kuuluisaa Lapin marmoria, jonka puolesta aikoinaan tehtiin eduskuntakysely, ei kuitenkaan voitu tänä päivänä tänne enää toimittaa, koska louhos on jo suljettu.
Tekstiilit kunnostettiin ja osa esimerkiksi verhoilukankaista kudotettiin uudestaan alkuperäisen designin mukaisiksi.
Vaatimustaso ymmärretty työmaatasolla
Suunnittelijat, urakoitsija ja rakennusvalvontaviranomaiset ovat ylpeitä siitä, että vaatimustaso on työmaatasolla ymmärretty.
–Monet detaljit osoittavat, miten hienoa työn jälki on, todistavat Museoviraston asiantuntijat Jonas Malmberg ja Elisa Heikkilä, joille työmaakäyntejä on kertynyt enemmän kuin missään muissa restaurointikohteissa.
–Tämä työmaa on työläämpi kuin uudisrakennus, mutta hyvälle työlle ja tarkalle suunnittelulle on tässä annettu mahdollisuus.
Marjukka Kulmanen
Edunkunnan kiinteistöjen peruskorjaushanke (Eduskunnan sivut)
Katso myös
Eduskunnan peruskorjauksen suunnittelu on alkanut (14.6.2007)








