Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Suomen toiseksi suurin ulkomuseo vie pohjoiskarjalaiseen perinneympäristöön

4.5.2011

Ulkomuseo tutustuttaa eri ajoilta peräisin oleviin pihapiireihin koti- ja työympäristöinä.

Pielisen museon ulkomuseo Lieksassa esittelee pohjoiskarjalaista rakentamistraditiota monipuolisesti. Ulkomuseo tutustuttaa eri ajoilta peräisin oleviin pihapiireihin. Alueella on  metsätöistä ja maanviljelystä kertovia rakennuksia. Museo kuljettaa metsätyömailta uittoväyliin. Museo avautuu 14.5.

Museoalueen vanhin pihapiiri kuvaa 1600-luvun ortodoksikarjalaisen asumusta. Nuorin pihapiiri on 1910−1920-luvulta. Museon vanhojen rakennusten kunnostamishanke eteni  kesän 2010 aikana suunnitelmien mukaan. Korjauksen kohteina olivat riihi ja ruumenus, kalastus- ja venevaja, puima- ja tuultokoneiden katos, riihilato sekä Savijoen ja Hatunkylän myllyt. Syksyn aikana kunnostettiin vielä Kelovaaran tupa ja Ikolan porstua. Museoalueen rakennuksia alettiin korjata jo 1990-luvulla EU:n aluekehitysrahaston tuella. Kun korjaushanke nyt on saatu päätökseen tärkeimmät ja kiireellisimmät korjaukset on saatu tehtyä.

Pielisen museo sekä Isopappilan ja Lieksan kirkon alue muodostavat Lieksanjoen suulle kulttuurimaiseman, joka kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Pielisen museossa näkyy pohjoiskarjalainen perinne

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt - artikkelisarja

 

Paritupa rakennettiin ajan myötä varallisuuden karttuessa tai perheen koon kasvaessa. Kuva Pinja Metsäranta.
Paritupa rakennettiin ajan myötä varallisuuden karttuessa tai perheen koon kasvaessa. Kuva Pinja Metsäranta.

Pärehöyliä käytettiin kattopäreiden tekoon 1800-luvun lopulla. Kuva Pinja Metsäranta.
Pärehöyliä käytettiin kattopäreiden tekoon 1800-luvun lopulla. Kuva Pinja Metsäranta.