rakennusperinto.fi

Kun Sammallahdenmäen pronssikautinen muinaisjäännösalue Ala-Satakunnassa, Rauman Lapin Kivikylässä vuonna 1999 valittiin Unescon maailmaperintökohteeksi, sen ylläpitoa ei voinut jättää yksin pienen sijaintikunnan saati maanomistajien vaivoiksi. Sille ja samassa tilanteessa oleville muille maailmanperintökohteille järjestyi kehittämis-, hoito- ja ylläpitoapua valtion varoista, vuosittain anottavista maailmanperintöavustuksista.

Yksityisten mailla oleva Sammallahdenmäki on nyttemmin kuntaliitosten myötä Rauman museon hallinnoima. Rauman museolla ei ole korvamerkittyä rahaa Sammallahdenmäen kehittämiseen, vaan se hakee tarkoitukseen maailmanperintöavustuksia, joista osa haetaan Museoviraston, osa opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.

Opasteita ja esitteitä monilla kielillä

Viimeisestä Sammallahdenmäen saamasta avustuspotista suurin osa käytetään saavutettavuuden parantamiseen. Aiemmin saaduilla avustusvaroilla rakennettiin ensin uusi etelästä lähestyvä tie ja uusi huoltorakennus. Nyt tienvarsiopasteet ja myös pohjoisen sisäänkäynnin opasteet on uusittu.

Maailmanperintökohdeavustuksen käytön valvonta kuuluu Museoviraston Porin toimipisteelle. "Työllisyystöinä hoidetaan maisemaa joka kesä noin kolmen viikon ajan. Polkuja parannetaan ja niiden varsille tehdään opasteita. Metsää ja niittyjä raivataan Lounais-Suomen metsäkeskuksen rahoittaman Kemera –hankkeen kautta. Tämä kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuva hanke tuotti alueen maanomistajille tilakohtaiset metsäsuunnitelmat, joihin kuului maisemanhoito-osio. Näiden suunnitelmien mukaan eletään, mutta tarkoitus on tulevina vuosina teettää uudet, paremmin yleisön käyntejä kestävät askelmerkit", selostaa erikoissuunnittelija Leena Koivisto Museoviraston Porin toimipisteestä.

Töitä koordinoi Koiviston ohella Rauman museon amanuenssi, arkeologi Hanna-Leena Salminen. "Minulla on laaja toimenkuva", hän kertoo. "Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen osalta se ulottuu strategioiden laatimisesta vessojen siisteydestä huolehtimiseen. Maailmanperintökohteen kuuluminen työnkuvaan pitää muut työhuolet loitolla aina silloin kun Sammallahdenmäessä on sesonki."

Viimeisin avustus euro per kävijä

Hanna-Leena Salminen on se henkilö, joka tekee avustusanomukset syksyisin ja huolehtii töiden käynnistymisestä, kun avustuspäätös keväällä saadaan. Hänen mukaansa avustukset riittävät tänä vuonna opasteiden ja esitteiden tekoon ja kääntämiseen eri kielille mutta eivät juurikaan maisemanhoitoon. "Jos työllistettävien käyttömahdollisuus loppuisi, emme pärjäisi", hän sanoo.

"Päätökset avustuksista saadaan myöhään keväällä. Esimerkiksi metsätöitä ei voi enää samana vuonna teettää vaan ne siirtyvät seuraavalle kaudelle. Tästä on muistettava tehdä erillinen anomus", hän kertoo. "Samoin tuoreimmilla avustusrahoilla teetettävä kävijätutkimus pääsee käyntiin vasta ensi vuoden puolella, sillä tutkimus tehdään opinnäytetyönä. Opiskelijat tarvitsevat perehtymis- ja suunnitteluaikaa."

Vasta ensi kesänä molemmista lähestymissuunnista saapuvat matkailijat tullaan haastattelemaan. Alueen asukkaille, maanomistajille ja yrittäjille laaditaan kyselyt.

Koivisto ja Salminen pitävät tärkeänä suhteiden hoitamista maanomistajiin ja sidosryhmiin. Erityisesti perinneyhdistys Keritys ry. on hyvä toimija, sillä se järjestää opastuksia ja tapahtumia. Leader -toimintaryhmät ja Keritys ry. ovat kehittäneet Sammallahdenmäkeä matkailukohteena. 

Opastuksia hoitavat myös Rauman museon oppaat – tämä työ tulee museon toimintarahoista.

Kun maailmanperintökohteeksi valikoitumisen aikoihin Sammallahdenmäkeen tutustui pari tuhatta kävijää vuodessa luku on nyt jo 10 000.  Viimeisin Sammallahdenmäen saama maailmanperintöavustus oli 10 000 euroa, eli euro per kävijä.

Sammallahdenmäki, pronssikautinen hautapaikka

"Tällaisia kiviröykkiöitä on toki kaikkialla rannikolla mutta Sammallahdenmäki on laajin tunnettu pronssikautinen röykkiökalmisto Suomessa", kertoo Leena Koivisto.

Kiviröykkiöitä on Sammallahdenmäessä 40. Niistä kahdeksan on tutkittu Museoviraston tutkimushankkeessa, jonka rahoitti Satakunnan TE-keskus – joka kivi käännettiin, numeroitiin  ja palautettiin jälleen paikoilleen. Tutkimuksessa useista röykkiöistä löydettiin palanutta ihmisen luuta sekä yhdestä röykkiöstä rannerenkaan katkelma. Palaneesta luusta tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella hautaukset ovat tapahtuneet ajalla 1300 eKr–0.

Pronssikaudella Sammallahdenmäen kalmisto on sijainnut nykyistä lähempänä merta. "Kyläläiset ovat vielä 1950-luvulla, vaikka mereen on ollut matkaa, luistelleet ”kirkonlattiaalta” pitkin peltoja läheisen Saarnijärven veden pinnan tulviessa." Yksi kiviröykkiöistä on saanut nimen kirkonlaattia laajuuteensa, tasaisuutensa ja suorakaiteen muotonsa perusteella. Kirkonlaattia sijaitsee Sammallahdenmäen pohjoisen sisäänkäynnin puolella.

Leena Koivisto kertoo, että kävijöiden pitäminen poluilla 24/365 on jatkuva haaste. Kaikki turistit eivät tule oppaiden johdolla, ja esimerkiksi mobiiliopastuksen kehittämiseen kannattaisi jatkossa panostaa.

Avustuksilla poikkeuksellisen suuri rooli

Kaikki Suomen kuusi maailmanperintökohdetta pidetään kunnossa ja yleisölle avoimina monin ponnistuksin, joissa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä, Museoviraston jakamilla avustuksilla on poikkeuksellisen iso rooli. Maailmanperintökohteet ovat kuntien, yksityisten, seurakuntien tai muiden yhteisöjen omistamia ja hallinnoimia, ja näiden yhteisöjen haettavaksi osoitetaan vuosittain 250 000 euroa.

Marjukka Kulmanen

Avustukset Suomen maailmanperintökohteiden hoitoon [Museovirasto]

Sammallahdenmäki [Museovirasto]