Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Mynämäen kirkossa otettiin esiin ainutlaatuiset alkuperäiset maalaukset

8.11.2011

Mynämäen keskiaikaisen kirkon peruskorjauksen yhteydessä 2010–2011 päätettiin ottaa esiin kattoholvien kalkkimaalauksia.

1800-luvun lopulla tehdyn dokumentoinnin perusteella osattiin odottaa, että yhdessä kirkon keskilaivan holvivaipoista olisi useita henkilöhahmoja. Nämä kuvat haluttiin nyt kaikkien nähtäväksi.

Esillä koskemattomat keskiaikaiset maalaukset

Maalausten esille oton tekivät vuonna 2011 Raimo Ala-Kärppä sekä Annu ja Tapio Hiltunen perinteisin menetelmin. He naputtelivat varovasti kalkkivasaroilla ylimaalatut kuvat esiin. Holvien esiin tulleet rappaushalkeamat korjattiin, jonka jälkeen maalaukset jätettiin sellaisinaan holviin. Holvien väliset ruoteet sen sijaan seurakunta toivoi maalattavaksi uudelleen.

Museoviraston konservaattorit konsultoivat Mynämäen seurakuntaa maalausten dokumentoinnissa ja kertoivat nykyaikaisten konservointimenetelmien mahdollisuuksista.

Museoviraston intendentin Ulla Setälän mukaan holvien maalaukset ovat alkuperäisyydessään ainutlaatuiset. ”Ne ovat tiettävästi ainoat koskemattomat keskiaikaiset maalaukset Suomessa”, hän kiteyttää.

Lähes kaikissa Suomen keskiaikaisissa kirkoissa on otettu maalauksia esiin, mutta kuvia on restauroinnin yhteydessä vahvistettu maalamalla päälle, jolloin niistä on samalla hävinnyt alkuperäistä herkkyyttä. Restauroijan käsiala, sekä ajan tavoite vahvistaa kuvakokonaisuudet selvästi näkyviksi, ovat osittain peittäneet maalausten alkuperäisilmeen.

Mynämäellä esille otetuissa kuvissa näkyy esille oton jälkiä myös 1800-luvulta. Kun Emil Nervander avustajineen naputtivat maalaukset esiin vuonna 1897, jäi maalauksiin raappeita, vaaleita taltan jälkiä. Muiden keskiaikaisten kirkkojen kuvissa ei jälkiä näy, koska maalauksia on konservoitu vahvistamalla ja maalaamalla niiden päälle.

Maalaukset dokumentoitu useaan otteeseen eri menetelmillä

Mynämäen kirkon maalaukset on dokumentoitu nyt kolmeen kertaan eri materiaaleille: Nervander avustajineen piirtämällä kuultopaperille, Hiltuset valokuvaamalla työvaiheita ja piirtämällä muovikalvolle ja valokuvaaja Vesa-Matti Väärä kuvaamalla esille otetut maalaukset väri- ja mustavalkofilmille Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Virasto avusti kuvauksia Setälän toimiessa kuvaajan assistenttina. Kuvakentät kostutettiin ennen kuvausta neutraalilla vedellä, jolloin maalausten värit ja kuluneemmatkin yksityiskohdat saatiin valokuviin esiin.

Maalaukset vaikuttavia myös tekniikaltaan

Holvien keskiaikaiset kalkkimaalaukset oli peitetty ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Myös Nervander päätti peittää maalaukset uudelleen kalkkilaastilla dokumentoinnin jälkeen. Hänen mukaansa maalaukset eivät olleet taiteellisesti riittävän korkeatasoisia.

Museovirastossa nähdään kuvat aivan toisin kuin tutkijat reilu sata vuotta sitten. Setälän mukaan Mynämäen kirkon maalauksissa on ainutlaatuista herkkyyttä ja kauneutta. Setälä huomaa myös tuon ajan dokumentoinnissa puutteita. ”Kenties henkilöpiirustukset on toteuttanut joku Nervanderin avustajista, koska ne on tehty suurpiirteisesti ja karkealla kädellä, jotka eivät vastaa alkuperäisten kuvien tasoa”, hän epäilee. ”Nervander on saattanut jopa tehdä päätöksen maalausten peittämisestä pelkästään dokumenttipiirustusten pohjalta näkemättä itse alkuperäisiä kuvia.”

Maalaukset nähtäville digitaalisesti rekonstruoituina

Esille otetut kuvat sijaitsevat korkealla kirkon keskilaivan katossa. Maalausten väritys näyttää uusittujen ruodemaalausten rinnalla hennolta. Maalausten sävyissä on punertavaa, keltaista, vihreää ja harmaata. Pigmenttejä ei ole tutkittu.

Paljain silmin maalausten yksityiskohtia ei ole alun perinkään voinut kovin helposti lattialta käsin ihailla. Kuvien tarkoitus oli pikemminkin toimia vertauskuvallisina välittäjänä Jumalan suuntaan.

Ulla Setälällä on ehdotus maalausten tarkasteluun. ”Vesa-Matti Väärän ottamien kuvien avulla kokonaisuudesta voisi tehdä digitaalisen restauroinnin. Kopiot maalauksista voisi sijoittaa vaikka kirkon eteistilan uusiin seinäkkeisiin”, hän visioi.

Peruskorjauksen yhteydessä kirkon eteiseen on rakennettu kaksi konttia, joissa toisessa on WC:t ja toisessa pesupaikat ehtoollisvälineille sekä siivouskomero.


Mirva Mattila

Markus Hiekkanen: Keskiaikaisia kalkkimaalauksia Mynämäen kirkossa [Tahiti-verkkolehti]

Mynämäen kirkko RKY [Museovirasto]

Vesa-Matti Väärä valmistautuu kuvaamaan kalkkimaalauksia kirkon holvissa. Ulla Setälä
Vesa-Matti Väärä valmistautuu kuvaamaan kalkkimaalauksia kirkon holvissa. Ulla Setälä
Holvivaipasta esille otetut maalaukset ovat maamme ainoat koskemattomat keskiaikaiset maalaukset. Kuvassa Neitsyt Maria sylissään Jeesus-lapsi. Heidän vastemmalla puolella diakoni (Laurentius) ja rukoileva nainen. Ulla Setälä
Holvivaipasta esille otetut maalaukset ovat maamme ainoat koskemattomat keskiaikaiset maalaukset. Kuvassa Neitsyt Maria sylissään Jeesus-lapsi. Heidän vastemmalla puolella diakoni (Laurentius) ja rukoileva nainen. Ulla Setälä
Ulla Setälä kostuttaa kalkkimaalauksia neutraalilla vedellä kuvausta varten. Martti Jokinen
Ulla Setälä kostuttaa kalkkimaalauksia neutraalilla vedellä kuvausta varten. Martti Jokinen
Kuvausta varten kostutettu alue erottuu seinästä tummempana. Ulla Setälä
Kuvausta varten kostutettu alue erottuu seinästä tummempana. Ulla Setälä
Pyhä Pietari, pyhä Paavali ja pyhä Antonius Erakko possunsa kanssa. Paavalin puvun päällä näkyy jäljet seinien rappaushalkeamien korjaamisesta. Ulla Setälä
Pyhä Pietari, pyhä Paavali ja pyhä Antonius Erakko possunsa kanssa. Paavalin puvun päällä näkyy jäljet seinien rappaushalkeamien korjaamisesta. Ulla Setälä
Yksityiskohta pyhä Antonius Erakkoa esittävästä maalauksesta, jossa näkyy raappeita 1800-luvulta, kun kuvat edellisen kerran otettiin esiin. Ulla Setälä
Yksityiskohta pyhä Antonius Erakkoa esittävästä maalauksesta, jossa näkyy raappeita 1800-luvulta, kun kuvat edellisen kerran otettiin esiin. Ulla Setälä