rakennusperinto.fi

Oppiaine sijaitsee Turun yliopiston Porin yksikössä Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmassa. Oppiaineen professori Outi Tuomi-Nikula tuntee rakennussuojelun historiaa ja piirteitä Suomessa ja Saksassa.

Humanistisen tiedekunnan alaisen oppiaineen tutkimusaiheita ovat aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö monine ilmenemismuotoineen. Tutkimusaiheet liittyvät tavallisesti kulttuuriperinnön syntymiseen, välittymiseen, muutokseen, käyttöön tai asemaan valitusta näkökulmasta.

Rakennusperintö ja sen suojelu, erityisesti asukaslähtöisestä perspektiivistä, ovat alusta alkaen olleet kymmenvuotiaan oppiaineen keskeisiä painopisteitä.  Lukukausittain järjestettävien kurssien lisäksi aihepiiristä on esimerkiksi tekeillä kaksi väitöskirjaa.

Näkökulmia rakennusperintöön

Oppiaineen profiiliin ovat vaikuttaneet professorin omat tutkimusintressit. Miten päädyit tutkimaan rakennusperintöä, Outi Tuomi-Nikula?

"Asuin Saksassa ruokokattoisessa alasaksalaisessa hallitalossa, joka oli rakennettu vuonna 1618.  Samalla alueella samantyyppisiä yksityisomistuksessa olevia perintötiloja oli nelisensataa, jotka lähes kaikki olivat suojeltuja. Ulkoisesti ne olivat säilyneet lähes muuttumattomina vuosisatojen ajan. Rakennussuojeluviranomaiset olivat kiinnostuneet rakennusten komeista fasadeista ja rakennushistoriallisista erikoisuuksista. Oma mielenkiintoni kohdistui siihen, mitä fasadien taakse kätkeytyi."

Outi Tuomi-Nikula on tutkinut rakennusperintöä kahdessa suuressa hankkeessa. Ensimmäiseen, noin 80 hallitalon elämää keskiajalta nykypäivään selvittävään tutkimukseensa hän sai rahoituksen Saksassa. Tulokset julkaistiin kirjana nimeltä ”Der Altländer Hof im Wandel” (Husum 2006).

"Tutkimukseni kautta törmäsin aina uudestaan siihen tosiasiaan, että kommunikaatio ja yhteistyö talon omistajien ja suojeluviranomaisten välillä oli usein hyvinkin ongelmallista. Perintötilalliset kokivat suojeluviranomaisten tunkeutuvan heidän yksityiselämäänsä sitä vaikeuttaen.  Sekä viranomais- että asukashaastattelujen kautta pyrin selvittämään syitä tälle ongelmalle, jossa tärkeinä olivat asukkaiden ja viranomaisten samalle talolle antamat eri merkitykset", Tuomi-Nikula kertoo.

Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine perustettiin Poriin vuonna 2002. Kaksi laitoksen lehtoraattia, kulttuurien tutkimuksen sekä historian lehtoraatit, yhdistettiin tuolloin yhdeksi professuuriksi, jolloin syntyi monitieteinen, kulttuurien tutkimuksen sekä historian näkökulmat ja metodit yhdistävä oppiaine. Oppiaineen nimen valintaan vaikutti samaa aikaa Euroopassa alkanut ”Heritage” -keskustelu.

Outi Tuomi-Nikulan 15 vuoden opetuskokemus Saksan kansatieteessä toi hyvän pohjan monitieteiselle oppiaineelle. Kiinnostus suojelukysymysten viranomais- ja asukasnäkökulman eroihin kantoi yhä Suomeen muuton jälkeen.

"Poriin muuttaessani totesin, kuinka asumassani Porin viidennessä kaupunginosassa vanha arvokas puutalo toisensa jälkeen yksinkertaisesti vain hävisi yön aikana kaupunkikuvasta. Kiinnostuin siitä, miksi porilaiset eivät arvostaneet heille ominta rakennusperintöään. Hävityksen estämiseksi piti tehdä jotain. Olen aina ollut kärkäs tarttumaan aiheisiin, joilla on myös käytännön merkitystä."

Vuonna 2006–2007 toteutettiin opiskelijaprojektina kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineessa Satakuntaliiton, Porin ja Rauman kaupunkien rahoittama hanke ”Kotina suojeltu talo”, jonka tuloksena julkaistiin verkkoversiona samanniminen teos. Tämän jälkeen Tuomi-Nikula sai lukuvuodeksi 2007–2008 Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoituksen entisen DDR:n rakennusperintötilannetta käsittelevälle hankkeelle ”Kotina suojeltu talo – itäsaksalainen kokemus”. Molempien hankkeitten lähtökohtana oli tutkia vanhassa tai suojellussa talossa asumista asukkaan kodilleen antamien merkitysten kautta. Nämä hankkeet ovat vaikuttaneet siihen, että asukaslähtöinen rakennusperinnön tutkimus juurtui kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen tärkeäksi painopistealueeksi.

Kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä

Kulttuuriperinnön tutkimus liittyy luontevasti muiden Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelmassa opetettavien oppiaineiden tematiikkaan. Yhteistyö laitoksen sisällä rikastuttaa toimintaa ja antaa hyviä aineksia rakennusperinnön tutkimiseen.

"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman keskeinen idea ja työmuoto on yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa. Oppiaineista erityisesti maisemantutkimus täydentää rakennusperintöön liittyvää näkökulmaa rakennetun ympäristön osalta. On aivan luonnollista että meillä järjestetään lukukausittain monitieteisiä rakennusperintöön liittyviä kursseja ja seminaareja, joissa sekä opiskelijat että opettajat tulevat eri oppiaineista."

Laitoksen sisäinen yhteistyö painottuu opetustoimintaan. Oppiaine kutsuu eri sektoreilla toimivia rakennusperinnön asiantuntijoita puhujiksi seminaareihin sekä luentosarjojen pitäjiksi. Samaten yhteistyö museoiden kanssa on säännöllistä.

Oppiaineella on myös kansainvälisiä suhteita etenkin virolaisiin ja saksalaisiin yliopistoihin. Esimerkiksi syyskuussa 2011 Porissa järjestettiin kansainvälisen kansatieteilijöiden ja folkloristien yhdistyksen SIEFin (Société Internationale d’Ethnologie et de Folklore) konferenssi, johon osallistui tutkijoita viidestätoista eri maasta.

"Uskoisin että rakennussuojelun asukasnäkökulma on juuri se vahvuus, jolla kulttuuriperinnön tutkimuksella on pysyvää merkitystä. Näkökulma avaa ikkunan vaikeasti tutkittavissa olevaan aineettomaan kulttuuriperintöön rakennusta säilyttävänä tai sitä hävittävänä voimana. Aineeton perintö rakennusta säilyttävänä voimana kytkeytyy samalla keskusteluun rakennusperinnöstä kestävän kehityksen esimerkkinä. Sen mukaan talo säilyy, vaikka sukupolvet vaihtuvat", Tuomi-Nikula kiteyttää.

Kymmenen vuotta kulttuuriperinnön tutkimusta Porissa

Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine täyttää vuonna 2012 kymmenen vuotta. Oppiaine juhlistaa juhlavuotta julkaisemassa kymmenvuotisen taipaleensa kunniaksi artikkelikokoelman kulttuuriperinnöstä. Kirja ilmestyy vuoden 2012 aikana. Rakennusperintö tulee olemaan siinä näyttävästi esillä.

Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös 28..-29. maaliskuuta 2012 järjestettävä kaksipäiväinen, kaikille avoin seminaari Kokemäenjokilaakson rakennusperinnöstä.

Aura Kivilaakso

Lisätietoja

Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine [Turun yliopisto]

Kotina suojeltu talo -julkaisu [Turun yliopisto]