rakennusperinto.fi

Kulttuurien museon toiminnan puitteista Kansallismuseossa ei vielä ole tarkkaa kuvaa. Tilojen suunnittelu Kansallismuseon yhteyteen on vasta alkamassa. Kulttuurien museon kokoelmien ja näyttelyiden sijoittaminen jatkossa Kansallismuseoon perustuu Museoviraston paineisiin uudistaa rakenteitaan ja toimintaansa, etenkin taloudellisista syistä.

Loistosijainti: Tennispalatsi

Elämystuotanto sijoittui Tennispalatsiin 1990 –luvun laman jälkeen. Rakennus säästyi purkutuomiolta ja korjattiin kulttuurin kulissiksi.

–Tennispalatsi tarjoaa isoja,avaria tiloja, jotka soveltuvat hyvin näyttelytiloiksi, rakennuksen korjaus- ja käyttötarkoituksen muutoksesta vastanneen Helsingin kaupunginmuseon yksikönpäällikkö Anne Mäkinen toteaa. – On hienoa, että keskustassa on säilynyt matala rakennus tuomaan Kamppiin kerroksellisuutta. On myös hienoa, että rakennus on kulttuurikäytössä.

Kulttuurien museon johtaja Eila-Maija Kotilainen kertoo, että Tennispalatsin korkea, avara näyttelytila sinänsä on oivallista museonäyttelyille. –Ainoa vain, että joudumme kolmekin kertaa vuodessa rakentamaan seiniä vaihtuvien näyttelyjen tarpeisiin, mikä tietysti kysyy voimavaroja.

Kulttuurien museolla on vaalittavanaan kaksi kokoelmaa: suomalais-ugrilainen sekä yleisetnografinen kokoelma. Nämä kuten ylipäätään kaikki museoesineet vaativat kunnon tilat. Vanhat rakennukset eivät olosuhteiltaan välttämättä sovellu museoiksi, erityisesti eivät teosten varastointiin. Ilmaston ja valon säätely voi tällaisissa tiloissa olla hankalaa. Tennispalatsissakin on toivomisen varaa.

–Reilu kymmenen vuotta sitten rakennettujen ilmastointilaitteiden toiminnassa on ollut ongelmia. Oikeat lämpötila- ja kosteusolot on vaikea saavuttaa, Kotilainen myöntää. Muita ongelmakohtia Tennispalatsissa ovat Kulttuurien museon neljä eri sisäänkäyntiä, jotka aiheuttavat sekaannusta.

–Sinänsä sijainti on ehdoton valttimme. Tämä on liikenteellisesti mainio paikka. Sisällä talossa tosin jäämme ehkä teininuorille tarkoitetun ylenpalttisen mainonnan varjoon.

Autopalatsista Tennispalatsiksi

Autopalatsi valmistui 1937 autokaupan ja huoltamotoiminnan tarpeisiin. Kaarihallit, jotka sittemmin antoivat rakennukselle Tennispalatsi-nimenkin ja joissa nykyisin ovat Kulttuurien museon ja Helsingin taidemuseon näyttelytilat sekä Finnkinon elokuvateatteri, rakennettiin kattamaan neljää tenniskenttää. Koko rakennus suunniteltiin väliaikaiseksi. Autoliikennettä palvelemaan tarkoitettu rakennushanke liittyi toiveisiin saada vuoden 1940 olympialaiset Helsinkiin.

Väliaikaisuus raukesi, Tennispalatsi jäi Kampin kaupunkikuvaan,  ja vuoden 1952 olympialaisissa sen kaarihalleissa pelattiin koripalloa. Kun pelit oli pelattu, kaupunki aikoi purkaa rakennuksen, mutta ratkaisujen viipyessä vuokrasi tilat toimisto- ja liikekäyttöön.

Museo- ja elokuvakeitaaksi 1999

Kampin epäselvän kaavatilanteen ja tonttiin kohdistuneiden spekulaatioiden jatkuessa 1970–1990-luvuilla rakennus ehti rapistua. Korjaussuunnitelmat käynnistyivät 1993, kun funkistalon soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia. Kaupunki ryhtyi korjaamaan Tennispalatsia, ja 1999 käynnistyi nykyinen toiminta, kun Finnkino, Kulttuurien museo, Helsingin kaupungin taidemuseo sekä joukko pienempiä liikkeitä muuttivat rakennukseen.

MK

Urheilurakentaminen ja liikuntaympäristöt - Artikkeli

Ajankohtaista Kulttuurien museossa - Museoviraston verkkosivuilta