rakennusperinto.fi

Kaksi vuotta hakemuksen jätöstä kirja oli jo julkaistu, kertoo Pirkkolan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Lisa Ressler-Gabrielsson kodissaan Papinmäentiellä, pienessä vaaleansinisessä talossa. Samassa paikassa kirjaa kokoonnuttiin tuottamaan matkan varrella usean kerran. ”Olimme istuneet Pertti Sarmalan kanssa miettimässä, miten julkistaisimme omakotiyhdistyksen 70-vuotista taivalta. Juhlavuosi lähestyi. Ketkä ovat vanhimpia asukkaita? Ketkä tietäisivät alueen koko historian omakohtaisesti?” Ressler-Gabrielsson selostaa.

Pirkkolassa nyt 70-vuotiaat talot jatkavat elämäänsä, vaikka asukkaat vaihtuvat. Omakotiyhdistys oli tehnyt historiikin parikymmentä vuotta aiemmin, kun yhdistys täytti 50 vuotta. Nyt Pirkkolan alueen omalaatuisuuden uskottiin kiinnostavan laajempaakin yleisöä kuin tavanomainen historiikki, kun se toteutettaisiin modernisti.

Avustus pisti vipinää hankkeeseen

”Saimme päätöksen 5000 euron avustuksesta julkaisun toimitus- ja taittokustannuksiin huhtikuussa 2010, ja avustus piti laskuttaa saman vuoden kuluessa”, kertoo Ressler-Gabrielsson.

Hallituksen jäsen Paul Silfverberg tunsi talkoohenkisen historiikkeja toimittaneen toimittajan Eeva-Liisa Oksasen, joka sitten osoittautuikin kirjan sekalaisen tekstimateriaalin taitavaksi editoijaksi. Ressler-Gabrielsson keskittyi hankkeen organisointiin.

Yhdistys järjesti tupailtoja seurakuntatalolla, ja kuvia ja muistoja haravoitiin nykyisiltä ja entisiltä asukkailta haastattelemalla ja jututtamalla.

”Kirjasta haluttiin tehdä katselukirja, johon tulisi autenttista materiaalia: valokuvia, piirroksia, kuitteja, kauppakirjoja. Asukkaiden kätköistä on peräisin talonkirjoja ja vuokrasopimuksia, jotka kertovat asumisesta tällä erittäin lapsirikkaalla alueella. Valmiissa kirjassa onkin 164 kuvaa”, taittajaksi valittu Heidi Gabrielsson kertoo. ”Itse halusin kirjalle ulkoasun ja kuvituksen, joka puhuttelisi myös nuoria ja esittelisi nykyistäkin Pirkkolaa myös muille kuin pirkkolalaisille.

”Olimme anoneet 14.000 euroa, mutta nyt piti pärjätä pienemmällä”, Ressler-Gabrielsson selostaa. Kirjahankkeelle hankittiin toinen puoli rahoituksesta pitkin matkaa, muun muassa myymällä kirjaa asukkaille ennakkotilauksina hieman edullisemmalla hinnalla.

”Näin saimme rahat tilille ajoissa ja pystyimme maksamaan painatuksen. Tulimme ponnistaneeksi itse yli puolet kirjan lopullisista kustannuksista. Hoidimme kustantamisen kaikki vaiheet: toimituksen, taiton, julkaisuksi saattamisen. Piti tietää ISBN:t ja kaikki, jotta kirjan saisi myyntiin. Painos on 770 kpl.  Nyt kirjaa saa ostaa myös kirjakaupasta 30 euron hintaan”, Ressler-Gabrielsson kertoo.

Erityisen iloisia yhdistyksessä ollaan siitä, että Helsingin kaupunki osti kirjoja edustuskäyttöönsä, hän lisää.

Kiire sen kun jatkui. Elokuun 20. päivän julkistustilaisuutta varten Pertti Sarmala ajoi edellisenä päivänä hakemaan lämpimäiskirjat suoraan Saarijärven painosta.

Pirkkolan lahjataloalue ansaitsee esittelynsä

Pirkkolassa näkyy elementtirakentamisen rantautuminen Suomeen. Alue on niin sanottu lahjataloalue.

Lahjataloalueesta vielä aavistamatta Messuhallissa järjestettiin vuonna 1939 näyttely Alvar Aallon, Aalto & Kokon ja Lauri Pajamiehen suunnittelemista tyyppitaloista. ”Henki tuolloin oli sellainen, että eri arkkitehdit suunnittelivat talomallit. Vasta tuon ajan jälkeen tulivat rintamamiestalojen piirustukset, ja arkkitehdit menettivät pientalobisneksen”, kertoo alaa työkseen seurannut Pertti Sarmala.

Talvisota keskeytti näyttelyn. Aallon ja kumppaneiden suunnitelmien perusteella rakennetut kolme ensimmäistä taloa oli jo toteutettu Pirkkolaan. Ne saivat pian ympärilleen lahjoitusvaroin syntyneitä uusia tyyppitaloja, ensimmäisiä Suomessa toteutettuja elementeistä koottuja ruotsalaistaloja ja myöhemmin myös ensimmäisiä ns. rintamamiestaloja.

”Suomessa näitä ruotsalaistaloja on pari tuhatta. Talot syntyivät Ruotsin kustantamana ja ne oli tarkoitettu lähinnä sodan jaloista paenneille. Periaate oli, että ruotsalaiset maksoivat suomalaisille sahoille talojen materiaaleista ja elementit tehtiin Ruotsissa. Talot toi elementteinä Suomeen John Nurminen. Paikkakunnista Pirkkola sai suurimman määrän, yhteensä 150 kpl. Muita paikkakuntia olivat mm. Turku, Oulu, Lahti ja Mikkeli”, Sarmala kertoo.

Pirkkolassa kunnallistekniikka odotti valmiina. Talojen kahden tyyppiset puutarhat suunnitteli Helsingin kaupungin puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch. Alue on säilynyt puistomaisena omakotialueena ja edustaa arvokkaimpia jälleenrakennuskauden pientaloalueita Suomessa.

Asukkaat pitävät talot kunnossa ja pihat kuosissa. ”Suurin osa nykyisistä asukkaista osaa arvostaa talojensa tuulettuvaa pohjaa, sydänmuuria, harjakattoa, räystäitä ja yksiaineisia seiniä”, Pertti Sarmala sanoo.

Marjukka Kulmanen

Avustukset suomalaisen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen [Museovirasto]

Pirkkolan omakotialue ja rintamamiestalot, RKY [Museovirasto]