rakennusperinto.fi

–On laivaharrastajien ansiota, että Inga-Lill on säilytetty ja ylläpidetty tähän päivään saakka. Mänty säilyy 15-20 vuotta kunnossa. Nyt yli 60-vuotias laiva on jo kolmeen kertaan puuosiltaan uusittu, kertoo Halkolaituriin kiinnitetyn Inga-Lillin kapteeni ja Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiön toimitusjohtaja Jari Kallioniemi.

Kaljaasi Inga-Lill on rakennettu Porvoossa Volaxin kylässä vuonna 1948.

–Silloiset isoisät osasivat puulaivojen veiston. Sotien jälkeen puutavarasta ei ollut pulaa, ei myöskään tekevistä käsistä. Ensin syntyi yksi paatti, ja pian naapurit tekivät omansa. Volaxissa syntyi lyhyessa ajassa yli 50 laivaa.

Inga-Lill seilasi hiekkalastissa 1970-luvun puoliväliin saakka.

–Suurin osa tuolloin liikenteessä olleista puupursista hävitettiin tai myytiin, niillä ei ollut mitään arvoa. Inga-Lillin nykykunto perustuu laivaharrastajien ja ammattiosaajien työhön. Perinnelaiva-avustuksesta on myös ollut apua, erityisesti työläissä puuosien uusimisessa.

Tarvittiin telakka ja yhdistys

–1990 luvulla toimintansa aloittanut Suomenlinnan telakka on pelastanut Inga-Lillin ja kokonaisen perinnelaivaston eli mahdollistanut yhteisön synnyn. Suomessa on nyt puulaivakeskittymä, jollaista muualla maailmassa ei ole, Inga-Lillin kapteeni selostaa. – Suomenlinnan telakalla nautitaan Volaxin opeista. Käytössämme on kunnostuskeskus, joka antaa mahdollisuuden käsityöläisperinteen jatkumiseen.

Inga-Lill samoin kuin useat muut perinnelaivat kuljettavat asiakkaita tilausristeilyille.

–Kilpailu on kovaa, mutta täällä Halkolaiturissa paras apu tulee aina kilpailijalta, Kallioniemi perustelee yhteen lyöttäytymisen etuja. –Toinen edellytys Inga-Lillin seilaamiselle tänä päivänä on ollut perinnelaivaharrastajien yhteisön Meriperinnön Stella Polaris yhdistyksen synty.

Laiva uusiutuu parinkymmenen vuoden välein

–Olen aloittanut laivaharrastukseni Valborgilla, Kallioniemi kertoo.

 Partiolaisten aikaisemmin omistama Valborg  on kokonaan rakennettu uudelleen. Inga-Lilliäkin on kunnostettu niin, että lähes kaikki puuosat on uusittu. Köli on vaihdettu. Kylki- ja kansilankkuja on uusittu. Takilan puolella on uusittu mastot ja puomit ja osa reelinkiä.

–Tämä on jatkuvaa työtä. –Laivassa on pari kilometriä saumaa, saumat on parin vuoden välein rivettävä, toisin sanoen tilkittävä hamppuriveellä. Vauhti on 1 metri tunnissa. Rungon säilymisen kannalta välttämätön riveäminen on loputonta.

Myös nauloja on vaihdettava sitä mukaa kun ne hapertuvat. –Tällaisessa paatissa nauloja on noin tuhat.

Inga-Lill on saanut perinnelaiva-avustuksia rungon kunnostukseen. Takilan kunnostuksiin avustuksia on saatu mastojen ja puomien sekä reelingin uusimiseen.

–Inga-Lillin peruskunnon ylläpito tarkoittaa noin 100.000 euron budjettia vuosittain. Luonnollisesti sitten kun laiva ei ole enää kunnossa, summa on paljon suurempi; peruskunnostus on operaationa jo noin 4 miljoonan euron luokkaa.

Vaatimustataso on ammattilaistaso

Yritys Rederi Ab Inga-Lill, joka omistaa risteilytoiminnan, on hakenut ja saanut korjausavustusta Inga-Lillin töihin ja materiaaleihin kolme kertaa. Toimitusjohtaja Jari Kallioniemi perustelee miksi osakeyhtiön käyttö avustusten hakijana on järkevämpää kuin yhdistyksen kautta toimiminen.

–Jos kone menee rikki, se on korjattava heti. Myymme asiakkaille palveluja kalliilla rahalla, toiminnan on oltava laadukasta. Jos asiakas näkee kuluneen tervatun vehkeen, se herättää epäilyksiä.

–Esimerkiksi lankun vaihto kyljistä vaatii ammattiosaamista. Käytämme Suomenlinnan telakalla toimivaa yrittäjää Mikael Holmströmiä. Telakalle on kertynyt paljon ammattiosaamista, jota ostetaan näiden täällä olevien laivojen kunnostuksiin.

Huolto- ja kunnostustöihin löytyy ammattitaitoa myös Stella Polaris yhdistyksen omasta joukosta.

–Inga-Lillin kunnossa ja vesillä pitäminen on korjausta, siivousta, paikkojen pitämistä järjestyksessä, välinehuoltoa, polttoaineen tankkausta, roskisten ja septitankin tyhjennystä.

Avustuksia käytetään ammatti-ihmisten palkkoihin ja materiaaleihin. Yhtiö palkkaa tekijät miehistöön ja kunnossapitoon.

–Kippari ja kaksi kansimiestä ovat palkattuja. Saattaa silti olla että he eivät lähetä laskua, Kallioniemi paljastaa. -Kaikki talkooapu otetaan mielellään vastaan. Jokainen saa hyvällä omallatunnolla osallistua sen verran kuin tuntuu hyvältä. 150 ihmistä on mukana yhdistyksen toiminnassa, parin kymmenen vuoden aikana useampi tuhat on ollut tekemisessä mukana. Joku on löytänyt ammatin, joku elämänkumppanin, kaikki meren ja saariston.

Avustus pieni mutta tärkeä osa kokonaisuutta

–Avustus on aika pieni, mutta tärkeä tippa kokonaisuudessa. Inga-Lill sai viime jaossa 35.000 euroa, ja on saanut vastaavan kokoluokan avustuspotin kaksi kertaa aikaisemminkin. Vaikka välillä ei saa mitään, sitten kun saa, sillä voi oikeasti saada jonkun työn tehtyä. Itse olemme käyttäneet useampia miljoonia 20 vuoden aikana ylläpitoon ja kunnostukseen.

–Aluksella on esinearvo, mutta jos se säilytetään vain esineenä, se on lyhyt taival. Teemme tätä aluksen ja merenkulun kulttuurin säilyttämiseksi.

Marjukka Kulmanen

Meriperinnön Stella Polaris 

Perinnelaivojen kunnostus- ja entistämisavustukset

Muualla palvelussamme

Rahoitus ja avustukset