rakennusperinto.fi

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjoismaiden kulttuuriympäristöön selvittänyt hanke "Effekter av klimaendringer" on päättynyt. Hankkeen tavoitteena oli kerätä ja levittää tietoa siitä, kuinka ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan Pohjoismaissa. Hanke arvioi  sääolosuhteiden, erityisesti lämpötilojen vaikutuksia kulttuurimaisemiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Raportin mukaan kulttuuriympäristön selviytymiseen vaikuttaa itse ilmastonmuutosta enemmän hallinnon kyky ennakoida, reagoida ja tiedottaa vaalittavista kohteista.

Kulttuuriympäristöön kohdistuu erityishaasteita

Ilmastonmuutoksen torjunnan keinovalikoima on sellainen, että se saattaa aiheuttaa ongelmia kulttuuriperintökohteille, pohjoimainen raportti arvioi. Muutamia esimerkkejä: Hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi yleistyvät maalämpöasennukset asettavat vaatimuksia maassa olevien muinaisjäännösten tunnistamiselle ja suojelulle. Energian säästön nimissä vaadittavat ikkunaremontit eivät sovi sellaisenaan vanhoihin rakennuksiin. Vedenlaisen tai veden alle mahdollisesti jäävän kulttuuriperinnön suojelu muuttuu myös haasteellisemmaksi, ja uhat pitää osata ottaa huomioon jo ennen vahinkojen tapahtumista. 

Täsmäpohdintaa ja säätöä Suomen oloihin

Raportti Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö – tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa lähestyy ilmastonmuutoksen seurauksia ja ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillitsemistoimien vaikutuksia perinnemaisemien, rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaisjäännösten hoidon ja vaalimisen kautta. Suomen osaraportti on tehty haastattelemalla asiantuntijoita Museovirastosta ja maakuntamuseoista, Unescon maailmanperintökohteiden hoitokunnista ja Metsähallituksesta.

Esimerkiksi energiatehokkuusvaatimukset aiheuttavat Suomessa kohteiden ja keinojen täsmäpohdintaa. Ilmastonmuutospaineiden alla energiakorjauksia aletaan todennäköisesti toteuttaa enemmän ja nopeammalla syklillä kuin aikaisemmin, raportti ennustaa. Vaatimus energiatodistuksesta ei EU:n direktiivin mukaan koske suojeltuja rakennuksia. Suomessa kuitenkin vain pieni osa rakennuskannasta on suojeltu direktiivin tarkoittamassa merkityksessä.

Suomen raportti toteaa, että kun energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan, on tunnistettava kulttuurihistoriallisten rakennusten ominaispiirteet. Vaarana on ylikorjaus. Korjauksia tehdessä on tarkasteltava myös koko prosessin luonnonvarojen käyttöä, ei pelkästään saavutettavia ominaiskulutuksia ja päästöjä. Erityiskysymyksensä on rakennuksen ulkovaipan rakenne ja pintamateriaalien kestävyys. Myös käyttäjien kulutustottumukset sanelevat energiatehokkuutta.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, erityisesti täydennysrakentaminen, on myös haasteellista kulttuuriympäristön piirteiden kannalta. Piirteiden turvaaminen asettaa reunaehtoja tiivistämiselle.

Imastotavoitteiden toteuttamiseen erityisesti kulttuuriympäristössä vaikutetaan raportin mukaan ohjaamalla maankäyttöä ja rakentamista ja välittämällä tietämystä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille ja rakennusten käyttäjille. Oma haasteensa asettuu hallinnon keinojen joustavuudelle ja työnjaolle.

Suomen osaraportti
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=99748&lan=fi

Hankkeen loppuraportti englanninkielisenä http://www.norden.org/da/publikationer/publikationer/2010-599

Katso myös

Uutisointia raportista, Tanskan Kulturarvsstyrelsen
http://www.kulturarv.dk/presse-nyt/nyhed/artikel/klimapolitik-kan-skade-kulturarv/

Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennettuun ympäristöön