rakennusperinto.fi

Jollei korjauksia toteuteta niin kannattaa ainakin suunnitella, on Asunto Oy Forssan Saksanhovin isännöitsijä Tero Rekusen motto. "Elämme viiden vuoden korjaussuunnitelman mukaan täällä Saksanhovissa ja muissakin isännöimissäni yhtiöissä", hän tähdentää.

"Saksanhovi on lisäksi tehnyt 15-vuotissuunnitelman. Ellei tee hyvää korjaussuunnitelmaa ja toteuta sitä, kaikki korjaukset pamahtavat päälle yhtä aikaa."

Rekunen on kiikuttanut avustushakemuksen jos toisenkin Forssan kaupungintalolle ja viimeistellyt hakemukset rakennusvalvonnan kanssa yhdessä. "Aina olen saanut asiallisen palvelun", hän kiittelee.
Avustuskäytäntö toimii siten. että taloyhtiö hakee avustukset kaupungin kautta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA).

"ARA:n avustukset tulevat hakuun keväällä, ja taloyhtiön hallitus tutkailee jo syksyisin, mitä mahdollisuuksia on saada avustusta seuraavana vuorossa oleviin korjauksiin", Rekunen kertoo hyvän isännöinnin periaatteestaan.

Taloyhtiön käytössä erilaisia avustuksia

"Olemme käyttäneet erilaisia avustusmuotoja, mm. suhdanne-, energia- ja korjausavustuksia. Korjausavustuksen avulla on tehty putkiremonttia varten kuntotutkimuksia. Tällöin käyttövesi- ja lämpöputket sekä viemäri kuvattiin. Suhdanneavustuksella on taas toteutettu ulko-ja sisämaalauksia." Rekunen korostaa, että vaikka avustuksen osuus näissä töissä oli pieni, oli sillä iso rooli vauhdittamassa päätöksentekoa. Enää tätä suhdanneavustuslajia ei ole tarjolla.

"Avustusta olemme saaneet myös suunnitteluun ja toteutuksiin. Parvekkeiden ovia on kunnostettu, ei uusittu, sillä ovien kuntoon perehtynyt firma totesi, että ovet ovat kunnostettavissa. Samoin kävi liikehuoneistojen ovien kanssa, niitäkään kaikkia ei tarvinnut uusia, vaan kunnostusmaalaus riitti", Rekunen kertoo.

"Viimeksi haimme esteettömyysavustusta, jonka päätöksen tekee suoraan ARA, vaikka se haetaankin kaupungin kautta", Rekunen huomauttaa.

Esteettömyysremontti on juuri valmistumassa

"Suhdanneavustuksen osuus syntyneistä kustannuksista oli 10 prosenttia, energia-avustusten 15-20 prosenttia mutta esteettömyysavustusta sai peräti puoleen kustannuksista", Rekunen laskeskelee.

Rappukäytävissä olevien seitsemän askelman tilalle ja rinnalle on yhtiössä toteutettu kokonaan uusi, esteetön sisäänkäynti, jota käyttävät kaikki pyörillä kulkevat. Talon päätyyn rakennettua luiskaa
pitkin pääsee suoraan hissille. Luiska johtaa myös polkupyörä- ja välinevarastoon. Remontin yhteydessä asennettiin kaiteita ja käsijohteita kaikkialle, missä niitä tarvittiin.

1960-luvulla rakennetun talon hissit korjattiin 2000-luvun alussa. Koneisto ja vaijerit uusittiin, sisäovi asennettiin ja sisäpinnat laminoitiin. Avustuksen osuus oli tuolloin 50 prosenttia.

Tiedättekö missä asutte

Talon julkisivun levypinta ehti 40 vuodessa haalistua. Yhtiökokouksen piti ratkaista, miten levyt maalattaisiin. Asukkaat pohtivat julkisivun tyylilajia, joka oli hyvin 1960-lukulainen, Rekunen kertoo.

Talossa asui julkisivuremontin aikaan Finlaysonin tekstiilisuunnittelija Aini Vaari, joka perusteli talon visuaalisen ilmeen säilyttämistä mieleenpainuvasti. Hän muistutti talon sijainnista Finlaysonin puiston kupeella ja vertasi sijaintia New York Cityn Keskuspuistoon. "Tiedättekö missä asutte?", Aini Vaari kysyi yhtiökokouksessa. "Maailmassa ei ole kuin kaksi tällaista paikkaa!"

"Värikartat kaivettiin esiin", Rekunen muistelee. Yhtiökokous päätti kunnioittaa aikakauden värejä, mustaa ja valkoista.

Marjukka Kulmanen

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)