rakennusperinto.fi

Näkemykset suojellako vai ei, ja jos, niin mihin vedoten tulivat uudelleen ajankohtaiseksi, kun Espoon Sitoutumattomat ry ja Pro Espoo esittivät purku-uhan alaisen kaupungintalon suojelua vedoten rakennussuojelulakiin ennen nykyisen rakennusperinnön suojelulain astumista voimaan.

Espoon kaupungin mielestä Valtuustotalon laajennus ja palvelukortteli virastoalueelle voidaan toteuttaa  ja kaupungintalo purkaa nykyisen asemakaavan puitteissa.

Museoviraston mielestä kysymys kaupungintalon kohtalosta tulisi ratkaista asemakaavan uusimisen yhteydessä, joskin rakennussuojelulain mukainen suojelumahdollisuus tulee sekin tutkia. Museoviraston mielestä rakennuksen suojelua pitää tarkastella yhteydessä koko radan pohjoispuolisen virastokeskuksen alueen suunnitteluun.

Uudenmaan ELY-keskus on aiemmin todennut, että kaupungintalon suojelukysymys tulee ratkaista riittäviin selvityksiin, vaikutusten arviointiin ja osallisten vuorovaikutukseen perustuvan asemakaavoituksen yhteydessä.

Riittäviin selvityksiin kuuluu Museoviraston mielesä myös toistaiseksi puttuva rakennushistoriaselvitys.

Purkamisaikomus vastaan kaavan kokonaisuudistus

Espoon kaupungin tilakeskus on syksyllä 2010 hakenut nykyiselle kaupungintalolle purkamislupaa ja kaupunki on tiedottanut ELY-keskukselle purkamisaikomuksesta.

Kommentoidessaan Espoon Sitoutumattomien ja Pro Espoon suojeluesitystä Museovirasto katsoo, että vuoden 1984 asemakaava on ainakin suojelutavoitteiden oslta vanhentunut. Alueen kehittämissuuunnitelman toteuttaminen vaatisi asemakaavan uudistamista. Kantanaan suojeluesitykseen Museovirasto toistaa aiemman näkemyksensä, että virastokeskuksen suojelua on luontevaa ratkoa ensisijaisesti asemakaavoituksen kautta. Lausunnossaan asiasta 14.4.2011 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Museovirasto esittää Espoon kaupungintalon suojelua radan pohjoispuoleisen alueen asemakaavan kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Virastokeskuksen alueen kehittäminen käynnistyi Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä jo 2003. Vuonna 2006 laadittiin kaupungintalon perusparantamisesta hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys. Myöhemmin päätettiin selvittää myös uudisrakennusvaihtoehto.

Kaupungintalokortteilia ei kuitenkaan ole mielekästä irrottaa alueen muusta kehittämistyöstä purkamalla sen paras osa ensin alta pois.

Espoon kaupunki ei toistaiseksi ole ryhtynyt uudistamaan kaupungintalokorttelin asemakaavaa osana radan pohjoispuolisen alueen kokonaisuudistusta.

Rakennussuojelulain suoma vaihtoehto selvitettävä

Rakennussuojelulaki edellyttää, että rakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä. Ja sellaista kaupungintaloon on sisällytetty aidolla 1970 -luvun ymmärryksellä. Kaupungintalolla ja sen ja valtuustotalon muodostamalla kokonaisuudella on identiteetti- ja symbolimerkityksiä, jotka liittyvät Espoon kaupungistumiseen ja yhdyskuntarakenteen sodanjälkeiseen muutokseen.

Kaupungintalolla ei ole rakennussuojelulaissa (1985/60) tarkoitettua huomattavaa valtakunnallista merkitystä, mutta kun suojeluesityksen johdosta asiasta joudutaan tekemään päätös,  Museoviraston mielestä tulee harkita, onko rakennussuojelulain mukaiseen suojeluun muita erityisiä, maankäyttö- ja rakennuslain käyttöön liittyviä syitä.

Tällainen syy voisi olla se, ettei kaupungintalo ole saamassa MRL:n kaavoituspykälien mukaista käsittelyä.

MK

Museoviraston lausunto (PDF)