rakennusperinto.fi

Suomessa on kuusi Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Struven ketju. Maailmanperintöavustuksen turvin vaalitaan kohteiden ainutlaatuisuutta ja turvataan niiden säilyminen maailmanperintöstatuksen arvoisina. Suurin osa avustuksista kohdistuu rakennusten korjaus- ja kunnostustöihin. Sen lisäksi tukea voidaan antaa maailmanperintökohteisiin liittyvään opastukseen, valistukseen ja tutkimustoimintaan. Avustettavien joukossa on ollut myös palo- ja murtosuojaukseen liittyviä hankkeita.

Pahvitehtaan alkuperäiset koneet ovat säilyneet

Suurimmat avustussummat menivät tällä kertaa Verlan puuhimon ja pahvitehtaan alueen useaan hankkeeseen. Tehtaan voimalaitoskanavan suojaseinän suunnittelutyö jatkuu edelleen. Kanavaan suunnitellun patoseinän avulla pyritään estämään tehdasrakennusten vesivaurioita ja tulvavahinkoja. Punatiiliset rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1895 ja ne muodostavat eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verlan Patruunan pytingille myönnettiin avustusta vesikatteen ja julkisivujen korjaustöihin. Oman osansa saivat myös alueen työväenasuntojen kunnostushankkeet. Vuonna 1885 valmistunut Patruunan pytinki, tehtaan johtajan kartanomainen asuintalo, edustaa aikakaudelle tyypillistä koristeellista puuarkkitehtuuria, joka yleistyi ensin rautatie- ja huvilarakentamisessa.

Hirsityöpaja kokoaa Raumaan kansainvälisiä taitajia

Sammallahdenmäen pronssikautiselle hautaröykkiöalueelle myönnettiin tukea opastuksen parantamiseen ja maisemankunnostustöihin. Suomen ensimmäiseen arkeologiseen maailmanperintökohteeseen kuuluu nelisenkymmentä muodoltaan ja kooltaan erilaista hautaröykkiötä, jotka sijaitsevat kallioisella harjanteella noin 800 metrin mittaisena alueena. Vaikka Sammallahdenmäkeä halutaan vaalia pienimuotoisena ja luonnontilaisena nähtävyytenä, kohteen kunnossapito ja kävijöiden opastuspalvelut vaativat jatkuvasti tukea ja työtä.

Saavutettavuuteen ja kansainvälisten vierailijoiden opastukseen panostetaan myös Vanhassa Raumassa, jonne annettiin avustusta ranskan- ja saksankielisten kohde-esitteiden laatimiseen ja painatukseen. Vanhassa Raumassa järjestettävä kansainvälinen hirsityöpaja kerää koolle Pohjois-Euroopan puuarkkitehtuurin maailmanperintökohteiden asiantuntijoita ja taitajia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuksia tiedon ja kokemusten vaihtoon, tutkimustoimintaan ja perinteisten työtapojen harjoittamiseen. Avustusta myönnettiin tapahtuman järjestelykuluihin.

Korjauskohteissa toivotaan kesäksi poutasäätä

Suurin osa avustuskohteista on yksityisomistuksessa olevia asuin- ja piharakennuksia. Vanhassa Raumassa annettiin tukea 23 kohteelle ja Suomenlinnassa avustettiin kahden yksityistalon korjaustöitä. Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue, jossa on 600 rakennusta. Keskiajalta periytyvästä kaupunkirakenteesta kertovat kapeat, mutkittelevat kadut ja epäsäännöllinen tonttijako. Alueen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta.

Asuinpihapiirien yleisimpiä avustushankkeita olivat vesikaton, julkisivujen ja ikkunoiden kunnostus- ja maalaustyöt. Asuinrakennusten ohella pyritään turvaamaan myös sellaisten rakennusten säilyminen, jotka ovat vailla vakinaista käyttöä ja sen vuoksi uhanalaisia. Pihapiirien vaatimattomatkin talousrakennukset ja muut rakennelmat ovat tärkeitä säilytettäviä esimerkkejä kaupunkirakenteen monimuotoisuudesta ja rakennustyyppien rikkaudesta.

Marja Sahlberg

Museoviraston avustukset maailmanperintökohteille 2011