Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Anjalan kartanon viljamakasiinin kellosta mallinnus

16.5.2011

Kellomuseo tutki ja teki mallinnuksen Suomen ainoasta ranskalaisesta,  Jean Wagnerin tekemästä tornikellosta. Kello käy nyt  verkkoanimaationa.

Suomen Kellomuseo tutki Museoviraston hallussa olevan Anjalan kartanon tornikellon, jolla on pitkä ja mielenkiintoinen historia. Kellon tutkimukseen kuului kellon ja sen tekijän historian kartoitus, tornikellon tekninen tutkiminen ja kuvaaminen. Animaatio tornikellosta kertoo kellon toiminnasta ja tekniikasta.

-Kelloa ei ole korjattu. Sen kunto on niin heikko, että korjaaminen vaatisi alkuperäisten osien korvaamista ja kalliiksikin se tulisi. Suomen Kansallismuseo on tallettanut tornikellon tänne Suomen Kellomuseoon eikä sitä näillä näkymin korjata, selostaa museonjohtaja Tiina Lehtinen.

Vanha tornikello heräsi eloon ja käy verkossa

Jean Wagnerin valmistaman, Suomessa ainutlaatuisen kellon historiaan ja toimintaperiaatteeseen voi tutustua Kellomuseossa piakkoin avattavassa näyttelyssä. Animaatio on katsottavissa verkossa jo nyt ennen näyttelyä.

–Tornikellot ovat kellotyyppinä vanhinta kelloperimää mekaanisten kellojen historiassa. Ensimmäiset mekaaniset kellot ihmisten elämässä niin maailmalla kuin Suomessakin olivat aina tornikelloja, jotka ilmestyivät luostareihin, kirkkoihin, raatihuoneisiin ja kartanoihin. Aikaisempia ajanmittaamisen välineitä olivat olleet muun muassa aurinkokellot ja tiimalasit. Tornikellot olivat koko ympäröivän yhteisön yhteisiä ajannäyttäjiä ja tarkkuudellaan tekivät usein vaikutuksen ihmisiin. Ne rytmittivät ympäröivää elämää ja toisinaan muistuttivat myös äänimerkillä ajan kulumisesta. Tornikello oli kallis ostos,  ja niitä myös arvostettiin. Kartanon omistajalle kello oli ylpeyden aihe samalla tavoin kuin kirkon torniin hankittu kello oli seurakunnalle.

Vanhat mekaaniset tornikellot olivat usein luotettavia ajannäyttäjiä, mutta vaativat säännöllistä huoltoa ja kellon vetämistä pysyäkseen ajassa. Tämän vuoksi moniin tornikelloihin on myöhemmin asennettu uudenlaista tekniikkaa tai koneisto on vaihdettu kokonaan uuteen. Vanhat mekaaniset tornikellot ovat kuitenkin suureksi osaksi käsityötä, joka on vaatinut tekijältään mittavaa kelloteknillistä osaamista ja tarkkaa käsityötaitoa. Vanha tornikello voi kertoa aikansa yhteisön elämästä, arvoista ja yhteyksistä ulkomaailmaan sekä yksittäisenä esineenäkin kellosepän ammatista ja työn laadusta.


Tornikelloinventaario meneillään

Suomen Kellomuseo on tehnyt valtakunnallista tornikelloinventaariota, jossa kartoitetaan koko Suomen tämänhetkinen mekaanisten tornikellojen kanta ja perimä. Kaikkia mekaanisia tornikelloja kuten esimerkiksi eri teollisuusrakennusten tornikelloja.ei ole välttämättä löydetty ja luetteloitu. Arviolta inventaario kattaa yli 80 prosenttia Suomen tämän hetken perimästä. Tämän inventaarion perusteella sekä Suomeen hankittujen kellojen hankintatapojen perusteella on perusteltua syytä olettaa, että tämä on ainoa Wagnerin valmistama tornikello tai talokello ja samalla ainoa ranskalaisvalmisteinen tämän kellotyypin edustaja Suomessa.

Anjalan kartanomuseo ei tällä hetkellä ole avoinna yleisölle.

MK

 Anjalan kartanon tornikello -Sisältää animaation kellon toiminnasta.


Anjalan kartanon viljamakasiini arvioidaan rakennetuksi 1840-luvulla, mahdollisesti vuonna 1842 Menshikovin omistajakauden alkuaikana. Se on rakennettu tuhoutuneesta päärakennuksesta saadusta harmaakivestä. Mahdollisesti makasiinin tornikello on hankittu hiukan valmistumisen jälkeen. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Anjalan kartanon viljamakasiini arvioidaan rakennetuksi 1840-luvulla, mahdollisesti vuonna 1842 Menshikovin omistajakauden alkuaikana. Se on rakennettu tuhoutuneesta päärakennuksesta saadusta harmaakivestä. Mahdollisesti makasiinin tornikello on hankittu hiukan valmistumisen jälkeen. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Kartanon viljamakasiinin tornikello on mahdollisesti hankittu hiukan rakennuksen valmistumisen jälkeen. Kellotaulu ja osoitin. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Kartanon viljamakasiinin tornikello on mahdollisesti hankittu hiukan rakennuksen valmistumisen jälkeen. Kellotaulu ja osoitin. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Makasiinin lautarakenteinen, nelikulmainen kellotorni. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Makasiinin lautarakenteinen, nelikulmainen kellotorni. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Suomen Kellomuseo inventoi parhaillaan kaikki Suomen torni- ja talokellot. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Suomen Kellomuseo inventoi parhaillaan kaikki Suomen torni- ja talokellot. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Tornikellon ankkuria ja käyntiratasta tutkitaan. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Tornikellon ankkuria ja käyntiratasta tutkitaan. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Anjalan kartano sijaitsee Kouvolassa, Ankkapurhan koskimaisemassa, Kymijoen tuntumassa. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Anjalan kartano sijaitsee Kouvolassa, Ankkapurhan koskimaisemassa, Kymijoen tuntumassa. Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Kartanossa sijaitsee nykyisin Museoviraston hallinnassa oleva Anjalan kartanomuseo, joka tällä hetkellä on suljettuna. Se on toiminut museona yli 50 vuotta.Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo
Kartanossa sijaitsee nykyisin Museoviraston hallinnassa oleva Anjalan kartanomuseo, joka tällä hetkellä on suljettuna. Se on toiminut museona yli 50 vuotta.Tiina Lehtinen/Suomen Kellomuseo