Etusivu » Uutiset » Uutiset 2010 » Tyyppitalopiirustukset arvioitiin 1930-luvun tärkeimmäksi asiakirjaksi
Tyyppitalopiirustukset arvioitiin 1930-luvun tärkeimmäksi asiakirjaksi
17.6.2010
Kansallisarkiston verkkoasiakirjanäyttelyssä äänestettiin vuosien 1930-39 merkittävimmäksi asiakirjaksi Tyyppitalopiirustukset. Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset- arkisto on kokonaan digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston verkkosivuilta.
Verkkoasiakirjanäyttely pidetään Kansallisarkiston vanhan päärakennuksen 120 -juhlavuoden kunniaksi. Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui lokakuussa 1890 Helsingin Kruununhaan Vuohen kortteliin.
Yleisö on saanut ehdottaa ja äänestää kultakin vuosikymmeneltä merkittävintä asiakirjaa näyttelyyn. Asiakirjan tulee ilmentää kyseistä vuosikymmentä tai olla esimerkiksi poliittisesti, taloudellisesti tai kulttuurisesti tärkeä. Vuoden lopussa valitaan kaikkien vuosikymmenien tärkein asiakirja. Se voi olla yksittäinen dokumentti tai edustaa laajempaa lähderyhmää.
Toukokuussa äänestettiin vuosien 1930-39 merkittävimmästä asiakirjasta, ja voittajaksi tulivat Tyyppitalopiirustukset vuodelta 1937. Vuosien 1890-1899 tärkeimmäksi asiakirjaksi valittiin ns. Suuri adressi, kansalaisadressi joka koottiin vastalauseeksi Helmikuun Manifestille. 1900-1909 voittaja oli Hallituksen vahvistama vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys vuodelta 1906, jolla säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla ja Suomi sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Seuraavan vuosikymmenen merkittävimmäksi valittiin Suomen Itsenäisyysjulistus vuonna 1917 ja vuosien 1920-29 tärkeimmäksi Tarton rauhansopimus vuodelta 1920.
Tyyppitalot muovasivat ympäristöä
Tyyppitaloja oli kehitelty jo 1920-luvulla. Sosiaalihallitus tilasi 1934 Elias Paanaselta kaupunkeihin tarkoitetun tyyppitalosarjan, yhteensä 12 mallia. Alvar Aalto puolestaan aloitti 1936 standardoidun talojärjestelmän suunnittelun A. Ahlström Oy:lle. AA-järjestelmän Standard-talomalli oli kooltaan 40 m² (tyyppi A), 50 m² (tyyppi B) tai 60 m² (tyyppi C). Talot olivat yksikerroksisia, matalia vinoharjakattoisia ja yleensä kellarillisia. Ikkunat olivat eri kokoisia tilan käyttötarkoituksen mukaan. Myös Aarne Ervi suunnitteli 30-luvun lopulla tyyppitalon kaupunkien asuntokomitean tilauksesta. Talo oli yksikerroksinen ja satulakattoinen, ilman kellaria.
Maa- ja metsätalousministeriön piirustusaineisto käsittää lähes 2000 kappaletta Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA), Sosiaaliministeriön, Asutushallituksen, Maatalousministeriön Asutusasiainosaston (ASO) ja Maatalousseurojen Keskusliiton erilaisia virkatalo-, asuinrakennus-, sauna- ja tuotantorakennuspiirustuksia.
Tyyppitalopiirustusten aineisto koostuu suomalaisille hyvin keskeisestä teollisesti tuotetusta rakennuskannasta. Tyyppitalomalleista ehkä tunnetuin on rintamamiestalo, joka syntyi talvi- ja jatkosodan jälkeen ratkaisuksi asuntotarpeeseen. Lisäksi aineisto sisältää tuntemattomien julkaisijoiden rakennuspiirustuksia ja luonnoksia pääasiassa 1940- ja 1950-luvuilta (suunnittelijoina mm. Heikki Siikonen) sekä Myyntiyhdistys Puutalon omakotitalopiirustuksia 1950-luvun lopulta ja 1960-luvun alusta (ns. ROK-omakotitalot, tehdasvalmisteiset, levy-/runkorakenteiset puutalot).
Kansallisarkiston rakennus 120 vuotta
Kansallisarkiston digitaaliarkistossa:
Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset –arkiston sarjat
