rakennusperinto.fi

Ennen kuin kohteesta tulee maailmanperintökohde, on tehty paljon työtä.
– Ensin valtio ratifioi maailmanperintösopimuksen, 2009 huhtikuussa sen oli ratifioinut 186 maata. Unescon jäsenmaita on vielä vähän enemmän, mutta suurin osa on jo mukana, Margaretha Ehrström kertoo.
– Sopimuksessa asetetaan valtiolle velvoitteita ja mahdollisuuksia. Valtio laatii ensin luettelon alueensa potentiaalisista maailmanperintökohteista, sitä kutsutaan ns. aieluetteloksi. Suomi ratifioi sopimuksen 1987 ja ensimmäinen aieluettelo laadittiin 1990.
– Aieluettelo toimitetaan Unescon maailmanperintökeskukselle ja maailmanperintökomitealle.

Maailmanperintökomiteassa on 21 jäsenvaltiota. Komiteassa yksi valtio voi istua kuusi vuotta, suuremmat jäsenvaltiot istuvat nykyään neljä vuotta. Tavallisesti noin kolmannes jäsenistä vaihtuu joka toinen vuosi. Suomi oli komitean jäsenenä 1997–2003, sen jälkeen se on ollut tarkkailijana komitean kokouksissa.
– Kun Suomi vuonna 2001 järjesti komitean kokouksen, osallistujia oli noin 450. Viime vuonna komitean kokoukseen osallistui yli 900 henkeä, mikä osoittaa osaltaan miten suosittu sopimus on.

Kohteella on oltava erityistä yleismaailmallista arvoa

Suomen aielistalla ovat nykyisin Alvar Aallon Paimion parantola, Hangon Hauensuoli, Astuvansalmen kalliomaamaalaukset, Raahen Pattijoen kastelli ja Inarin Ukonsaari sekä luonnnonperintökohteena Saimaa-Pielisen alue. Rakennukset puuttuvat sen vuoksi, että vuoden 1990 aielistan rakennusperintökohteet ovat jo maailmanperintökohteita: Vanha Rauma ja Suomenlinna vuonna 1991, Petäjäveden kirkko vuonna 1994 ja Verlan tehdasalue 1996.

– Alun perin lista oli rakennusten ja arkeologisten kohteiden osalta tasapainossa, mutta Museoviraston rakennushistorian osasto on tehnyt aktiivista työtä rakennusperintökohteiden esittämiseksi, Margaretha Ehrström toteaa.
– Ihan ensin tulee huomata, että maailmanperintösopimus ei ole suojelusopimus, vaan sinne esitettyjen kohteiden suojelun tulee olla hoidettu kansallisen lainsäädännön keinoin. Maailmanperintökomitea ei ole siis mikään suojelutuomioistuin. Kohde voidaan kuitenkin poistaa listalta, mikäli sen erityiset arvot ovat tuhoutuneet.

– Esityksessä selvitetään luonnollisesti kohteen historia ja tausta sekä suojelutilanne. Sen jälkeen tehdään yhteenveto kohteen merkityksestä. Sillä tulee olla yleismaailmallista erityistä arvoa (outstanding universal value). Vaikka olisimme täällä sitä mieltä, että kohde on Suomen paras, se ei riitä. On todistettava kohteen merkitys ihmiskunnan yhteisessä kulttuuriperinnössä.
– Kirjo tässä on tietenkin valtavan laaja, mutta kohdetta on kyettävä vertaamaan muihin vastaaviin kohteisiin. Ja tuloksena on kirkastuttava juuri tämän kohteen arvo. Arvon ja merkityksen lisäksi huomiota kiinnitetään kohteen säilyneisyyteen, eli miten kohde tänään ilmentää sille annettua merkitystä, Margaretha Ehrstöm jatkaa.

– Esimerkiksi Petäjäveden 1700-luvun puukirkon merkitys nousi poikkeuksellisen hyvin säilyneenä puukirkkona, joka ilmensi pohjoisen havumetsävyöhykkeen kirkon rakennustekniikkaa ja johon paikalliset kirkonrakentajat kuitenkin sovelsivat renessanssin pohjakaavaa.

Paimion parantolan esitystä valmistellaan

– Suomi teki esityksen Alvar Aallon Paimion parantolan saamisesta maailmaperintölistalle vuonna 2006. Kun valtio lähettää esityksen maailmanperintötoimistoon, käynnistyy arviointimenettely, joka kestää noin puolitoista vuotta. Paimion kohdalla kansainvälinen arviointi suositteli esityksen palauttamista Suomeen täydentämistä varten. Päätimme kuitenkin vetää esityksen pois ja valmistella sen uudestaan. Nyt valmistelemme uutta esitystä saatujen kommenttien ja ehdotusten pohjalta. Järjestimme viime syksynä mm. kansainvälisen asiantuntijaseminaarin Paimion parantolasta. Uuden esityksen pitäisi valmistua vielä tänä vuonna.

Suomessa on kaikkiaan seitsemän maailmanperintökohdetta: Vanha Rauma (1991) ja Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäki (1999), Struven ketjua (2005) ja luonnonperintökohteena Merenkurkun saaristo(2006).

Marja-Leena Ikkala

Maailmanperintökohteet Suomessa (Museovirasto)
Maailmanperintö (opetusministeriö)
World Heritage (UNESCO)
Nomination of Paimio Hospital for inclusion in the World Heritage list PDF (Museovirasto 2006)

Muualla palvelussamme:

Erityiselin vaalii ja valvoo Vanhaa Raumaa (4.7.2008)
Verla vaatii jatkuvaa työtä (15.8.2007)
Verlan tehdasmuseossa viedään 1800-luvun lopun työn tunnelmaan (6.8.2007)
Unesco ja maailmanperintö
Suomenlinnan Nooakin arkin restaurointi -sarja