Etusivu » Uutiset » Uutiset 2010 » Suomi ajaa ensimmäisenä sisään kulttuuriperintökohteiden hoidon työkalupakin
Suomi ajaa ensimmäisenä sisään maailman kulttuuriperintökohteiden hoidon työkalupakin
4.10.2010
Unescon maailmanperintökohteissa arkaa ja hitaasti palautuvaa luontoa hoidetaan erityisesti kehitetyn menetelmän avulla. Kun menetelmää sovelletaan kulttuuriperintökohteissa esimerkiksi kirkon lattia vertautuu luontopolkuun.
Unescon maailmanperintökohteissa nimenomaan luontokohteissa jo käytössä oleva työkalupakki soveltuu suomalaisten mielestä myös kulttuuriperintökohteisiin.
– Suomi on oivallinen pakin kokeilukenttä, koska meillä on sopiva määrä keskenään erilaisia maailmanperintökohteita, joista voi kerätä kokemuksia, iloitsee Museoviraston rakennushistorian osaston rakennuskulttuuriyksikön intendentti Margaretha Ehrström.
– Kokeilemme soveltaen tätä luontokohteille kehitettyä systemaattista suunnitteluvälineistöä samalla kun kohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia kussakin täkäläisessä Unescon maailmanperintökohteessa laaditaan.
Kirkon lattia vertautuu luontopolkuun
Haavoittuvissa luontokohteissa menetelmän avulla seurataan ja hillitään hitaita muutoksia ja niiden etenemistä. Seurantatiedon perusteella käytölle ja hoidolle voi asettaa reunaehtoja ja pohtia soveliaimpia ratkaisuja.
– Kulttuuriperintökohteidenkin hoito on prosessi, hyvinkin hidas prosessi, joka kuitenkin etenee loogisesti, Margaretha Ehrström selittää. Prosessin aikana tulee eteen päätöksen paikkoja: pitääkö tehdä jotain, ja mitä pitää tehdä. Tavoitehan on että esimerkiksi lattialankut säilyvät vuosisatoja. Voimme seurata niiden kulutuksenkestoa vaikkapa kuvaamalla.
– Seuraamme esimerkiksi Petäjäveden kirkon lattiaa, sen hoitoa, kulumista kävijöiden jaloissa, ja vaikkapa imurointia. Seurannan perusteella päätämme käytetäänkö töppösiä vai pannaanko lattialle matot, päästetäänkö väkeä parville. Eli, suojataanko lattia vai ihmiset.
– Vaikka meillä ei olekaan välineitä täydellisesti hallita tilannetta, voimme kuitenkin kartoittaa olennaiset kohdat, jotka ovat hitaan muutoksen alaisia. Voimme sitten ajoittain poimia tärkeitä tietoja ja soveltaa niitä tilanteeseen ja voimavaroihin.
Luontokohteissa käytössä oleva menetelmä esiteltiin Unescon maailmanperintökohteiden hoidosta vastaavien koulutustilaisuudessa Tanskassa.
– Kaksi vuotta sitten tosiaan ideoimme yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa asian ulottamista kulttuuriperintökohteisiin. Nyt voimme iloisina ilmoittaa, että meillä ollaan edelläkävijöitä.
Marjukka Kulmanen
Muualla palvelussamme:
Miten tullaan maailmanperintökohteeksi? 19.3.2010
