rakennusperinto.fi

Prijuutin tarkkaa ikää ei tunneta. Rakennuksessa kauppaa pitänyt Aleksanteri Karttunen lienee rakennuttanut talon, mutta on mahdollista, että Karttunen vuokrasi palstalla olleen valmiin rakennuksen. Karttunen sai kauppaluvan vuonna 1863. Kauppa toimi rakennuksessa ainakin pari vuosikymmentä. Talo myytiin vuoden 1908 paikkeilla venäläiselle hyväntekeväisyysyhdistykselle nimeltään "Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry".

Tuusulan kunta osti Prijuutin vuonna 1973. Siitä lähtien talo on ollut yhden tai kahden keramiikkataiteilijan työtilana, kunnes se muutama vuosi sitten jäi tyhjilleen. 

Prijuutin historia on kiinnostava 

Prijuutti on olennainen osa Hyrylän, Tuusulan ja Keski-Uudenmaan historiaa alkaen venäläisen varuskunnan ajalta. Varuskunta vakiinnutti alueelle muutakin venäläisasutusta. Alueella ei ole säilynyt muita puurakennuksia tuolta ajalta. Talon suojelutarvetta vahvistaa sen monipuolinen historia, kolme erilaista toiminta-ajanjaksoa: pitäjän ensimmäinen kauppa, venäläinen lastenkoti ja taiteilijoiden työtila. Niin maakauppa kuin sosiaalinen hyväntekeväisyystoimintakin ovat historiallisesti kiinnostavia ilmiöitä.

Tuusulan kunta on uusinut rakennuksen katteen ja piippujen verhoilun, mikä on osaltaan turvannut rakennusta. Ulkovuoraus on varsin hyvässä kunnossa. Ikkunat on levytetty umpeen. Tontin muut rakennukset ovat hävinneet ja pihapiiri on vesakoitunut.

Rakennusta uhkaa siirto

Tuusulan kunta suunnittelee rakennuksen siirtämistä toiseen paikkaan. Voimassa oleva kaava ei kuitenkaan estä rakennuksen säilymistä. Museoviraston mukaan väljällä tontilla uudisrakentaminen on mahdollista, ja tonttia voisi kehittää ja hoitaa viherympäristönä. Rakennukseen voi ajatella useitakin käyttöjä, asumista, työtiloja (kuten pientoimistoja), verstaita sekä yhteisiä kokous- ja muita tiloja.

Rakennus on ikäänsä nähden käyttökelpoisessa kunnossa, mutta se vaatii kuitenkin korjauksia. Suurin uhka sen säilymiselle on tyhjillään olo. Uutta vuokralaista ei nykykuntoiselle rakennukselle ole löytynyt.

Tuusulan kunnan mielestä Prijuuttia ei tule suojella rakennussuojelulain nojalla. Rakennuksen suojelukysymys tulee ratkaista asemakaavalla samalla, kun alueen käytön suunnittelun ohella voidaan laatia rakennusta varten hankesuunnitelma. Kunta suunnittelee rakennuksen siirtämistä. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan rakennuksen siirtäminen toiselle paikalle heikentää oleellisesti rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja paikkaan sidottua merkitystä.

Ympäristöministeriö ei vahvistanyt Uudenmaan ympäristökeskuksen alistamaa suojelupäätöstä. Ympäristöministeriön mukaan Prijuuttia voidaan pitää kulttuurihistoriallisen merkityksensä vuoksi sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana kohteena, jota rakennussuojelulain 1 ja 2 §:ssä tarkoitetaan.  ”Koska rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavassa, sen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä, ” toteaa ympäristöministeriö.

MLI

Ympäristöministeriön päätös, Prijuutti.pdf (23,57 kilotavua)