Etusivu » Uutiset » Uutiset 2010 » Mielenkiintoisia löytöjä maalla ja merellä
Mielenkiintoisia löytöjä maalla ja merellä
25.11.2010
Vaikka Museoviraston arkeologien kenttätyökausi 2010 oli edellisiä vuosia hiljaisempi, mielenkiintoisia löytöjä tehtiin kuitenkin niin maalla kuin veden allakin. Erityisesti esihistoriallisen ajan kohteiden tutkimuksia päästiin tekemään aikaisempia vuosia vähemmän. Muinaisjäännöksiä ja muita kulttuurikohteita hoidettiin sekä niiden säilymisen että matkailukäytön parantamiseksi.
Esihistoriallisen ajan kenttätöiden löytöjä
Museoviraston arkeologian osasto teki esihistoriallisen ajan kohteiden kaivauksia ja inventointeja noin 30 paikkakunnalla. Pyhtäällä tehtiin kahdella kivikautisella asuinpaikalla valtatie 7:n rakentamiseen liittyneitä kaivauksia. Långkärrskogen 1 asuinpaikalta saatiin runsaasti talteen löytöjä. Salon Halikon Kirkkomaalla suoritettiin loppuun edelliskesänä aloitetut kaivaukset ja kaivettiin viisi esineellistä ruumishautaa, joista kolme ajoittui löydetyn hopearahan perusteella 1000-luvulle.
Laitilan Vainionmäellä seitsemännen kerran järjestetyissä yleisökaivauksissa tehtiin runsaasti pääasiassa viikinkiaikaan ajoittuvia löytöjä. Kalmistosta löydettiin mm. pronssikoruja, lasihelmiä ja saviastianpaloja.
Inventointeja arkeologian osasto suoritti tie- ja voimajohtolinjoilla sekä kaavoituksen tarpeisiin. Osaston omin varoin suoritettiin inventoinnit neljässä kunnassa. Sulkavalla inventoitiin syksyllä muinaisjäännöksiä Asta-myrskyn aiheuttamien tuhojen selvittämiseksi.
Kaupunkiarkeologisia ja muita historiallisen ajan kenttätöitä
Museoviraston rakennushistorian osasto toteutti 20 historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskevaa arkeologista kenttätyöprojektia. Ne liittyivät pääasiassa erilaisiin maankäyttöhankkeisiin. Suurimmat hankkeet olivat kaupunkiarkeologisia kaivauksia. Oulun Isokatu 11:ssä tutkittiin laajoin kaivauksin 1600- ja 1700-luvulle ajoittuvia puurakenteita, joita oli säilynyt yli kaksi metriä paksussa kulttuurikerroksessa. Torniossa tutkittiin Keskikadun varressa sijainneiden rakennusten jäännöksiä. Vanhassa Raumassa jatkuivat Kalatorin kaivaukset.
Itä- ja Pohjois-Suomessa inventoitiin toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjan linnoitteita ja Imatrankosken partaalla kartoitettiin ja dokumentoitiin yli sata varhaiseen matkailuun liittyvää kalliohakkausta. Historiallisen ajan hautauksia tutkittiin Pälkäneen rauniokirkolla ja Askolan Monninkylässä. Vantaalla tehtiin koetutkimuksia 1800-luvun alkupuolella perustetun Vantaan ruukin masuunin paikalla.
Meriarkeologisia tutkimuksia ja inventointeja
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tutkimuksia ja inventointeja 11:llä ja tarkastussukelluksia parillakymmenellä kohteella. Länsi-Turunmaalla päätettiin Egelskärin keskiaikaisen haaksirikkopaikan vuonna 2001 aloitetut tutkimukset. Kohde on yksi maamme vanhimmista ajoitetuista hylyistä. Hylky ja sen lasti täydentävät tietoja keskiaikaisesta merenkulusta, ajalta, josta kirjalliset lähteet puuttuvat lähes kokonaan. Vrouw Marian kenttätyöt toteutettiin osana ”Vrouw Maria veden alla” -projektia opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
Vesirakentajan kustannuksella tehtiin Porin sataman alueella koekaivaus ns. Kallonlahden hylkykohteen laajuuden selvittämiseksi. Hylky on 1800-luvulta ja tulee jäämään läjitysalueen alle. Hangossa jatkettiin yhteistyötä Hangon kesäyliopiston kanssa 1600-luvun Joskärin hylyn tutkimuksissa. Lisäksi dokumentoitiin ja nostettiin muutama keramiikkaesine Russarön hylyn ajoittamiseksi.
Vesihuoltohankkeiden rakennuttajien kustannuksella tehtiin vedenalaisinventointeja Sastamalassa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon läheisyydessä ja Helsingin Suomenlinnassa. Museoviraston varoin toteutettavassa Suomenlinnan ympäristön vesialueiden inventoinnissa valo- ja videokuvattiin kohteita vuonna 2011 avautuvaa näyttelyä varten.
Kulttuuriperintökohteita kunnostettiin myös matkailukäyttöön
Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö on hoitanut muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita sekä omana työnään että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Museoviraston itse hoitamiin muinaisjäännöskohteisiin kuuluu eri-ikäisiä kohteita ympäri eteläistä Suomea. Osaa niistä on hoidettu niiden säilymisen parantamiseksi, mutta joukossa on myös matkailullisesti tärkeitä kohteita kuten Rauman Lapin Sammallahdenmäen röykkiöalue ja Valkeakosken Rapolan linnavuori. Maisemaa ja rakennuksia on kunnostettu myös Museoviraston hallinnoimissa kartano- ja museokohteissa kuten Järvenpään Ainolassa ja Sammatin Paikkarin torpalla.
Tänä vuonna voimavaroja on keskitetty erityisesti Kirkkonummen Hvitträskin museon metsämaiseman hoitotyöhön, Salon Halikon Kirkkomäen rautakautisen kalmistoalueen kunnostustyön viimeistelyyn sekä Harjavallan Kaunismäen pronssikautisen röykkiöalueen raivaamiseen.
Työt hoidettiin yhteistyössä eri toimijoiden kesken
Suuria esihistoriallisia muinaisjäännöksiä koskevia maankäyttöhankkeita ei vuonna 2010 toteutettu. Museoviraston budjettirahoituksen ulkopuolinen rahoitus laski edellisestä vuodesta tuntuvasti. Sen osuus esihistoriallisten kenttätöiden rahoituksesta oli runsaat 246 000 euroa ja Museoviraston oma rahoitusosuus oli noin 170 000 euroa.
Historiallisten kenttätöiden hoitoon ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä yli puoli miljoonaa euroa ja sen lisäksi Museoviraston omaa rahoitusta. Määrät vastaavat vuotta 2007 edeltävää tasoa. Arkeologisiin kenttätutkimuksiin käytettiin yhteensä 133 000 euroa, joista Museoviraston budjettivarojen osuus oli 38 500 euroa ja ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 94 500 euroa. Pääosa muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden käytännön hoitotyöstä toteutettiin työllistämisvaroilla.
Tarkemmat tiedot ja suuuremmat kuvat: Museoviraston tiedote Museoviraston arkeologien kenttätyökausi
