Etusivu » Uutiset » Uutiset 2010 » Maailmanperinnöstä pidetään huolta avustusrahalla
Maailmanperinnöstä pidetään huolta avustusrahalla
12.7.2010
Suomen maailmanperintökohteiden arvoa ja ainutlaatuisuutta vaalitaan oman avustuksen turvin. Vuosittainen avustussumma on yhteensä 250 000 euroa ja vuonna 2010 tukea annettiin 34 kohteelle. Tällä kertaa avustushankkeet vaihtelivat raumalaisen piharakennuksen katon kunnostuksesta Petäjäveden puukirkon valaistuksen parantamiseen.
Ensimmäiset suomalaiskohteet valittiin luetteloon 1991
Suomessa on kuusi Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Stuven ketju. Luetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste nykyisestä tai hävinneestä kulttuurista. Kohde voi myös olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi, kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta tai liittyä esimerkiksi tapahtumiin, perinteisiin, aatteisiin tai kirjallisiin teoksiin.
Vaatimattomien piharakennustenkin säilyminen on tärkeää
Museoviraston jakamia maailmaperintöavustuksia myönnetään ensisijaisesti sellaisiin töihin, joilla varmistetaan kohteen säilyminen maailmanperintöstatuksen arvoisena. Tukea annetaan entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan. Tavallisimpia avustuskohteita ovat restaurointi- ja korjaustöiden suunnittelu ja toteutus, palo- ja murtosuojaukseen liittyvät hankkeet sekä opasteiden ja tiedotuksen parantaminen. Erityisesti pyritään turvaamaan sellaisten rakennusten tai rakennusosien säilyminen, jotka ovat vailla vakinaista käyttöä ja sen vuoksi uhanalaisia. Niinpä erilaiset piharakennukset tai muut pihapiirien rakennelmat voivat saada suhteessa suurempaa avustusta kuin käytössä olevat asuinrakennukset.
Korjaustöiden ohessa kohteita esitellään yleisölle
Vuoden 2010 avustukset kuvastavat hyvin maalimanperintökohteissa tehtävien korjaus- ja kehittämishankkeiden moninaisuutta ja laajuutta.
Helsingin edustan saarille rakennettu Suomenlinnan merilinnoitus on merkittävä sotilasarkkitehtuurin muistomerkki, joka valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Suomenlinnassa myönnettiin tukea muutamien yksityistalojen korjaustöihin, kuten ulkomaalaukseen ja ikkunoiden kunnostukseen.
Vanha Rauma valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä pohjoisesta puukaupungista. Avustusta myönnettiin liki 30 yksityistalon korjaus- ja restaurointitöihin. Tavallisimpia avustuskohteita olivat katon ja ikkunoiden korjaustyöt sekä julkisivujen maalaus. Tukea myönnettiin myös alueen kohde-esitteen uudistamiseen.
Vuonna 1765 valmistunut Petäjäveden vanha puukirkko merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Pohjoista hirsirakentamisperinnettä edustava kirkko sai tänä vuonna avustusta ulkovalaistuksen ja kamaravalvonnan toteuttamiseen.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas ovat ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Punatiiliset tehdasrakennukset ovat valmistuneet vuonna 1895 ja kohde on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996. Verla sai avustusta mm. voimalaitoskanavan seinärakenteiden suunnitteluun sekä tehdasrakennusten kulkusiltojen uusimiseen ja peltikattojen kunnostukseen.
Uusimmat maailmanperintökohteemme ovat Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (luetteloon 1999) sekä Struven ketju, joka edustaa luettelossa tieteen ja tekniikan historiaa (luetteloon 2005). Sammallahdenmäellä jatketaan opastuksen parantamista ja avustuksen turvin kohde-esitteet käännetään myös saksan- ja ranskankielelle. Struven ketju sai tällä kertaa tukea Oravivuoren mittauspisteen kolmiomittaustornin turvallisuuden parantamiseen.
Marja Sahlberg
