rakennusperinto.fi

Maanomistajain liiton vuositapaamisen aihe oli rakennushistoria. Esillä oli erityisesti Euroopan parlamentin uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja siihen sisältyvä tinkimisvara silloin kun kyseessä on kulttuuriperintökohde.

Seminaarissa ajatuksena oli, että kaikki, joilla on omistuksessaan aivan tavallista mutta vanhaa rakennuskantaa, jota ei ole suojeltu kaava- ym. määräyksin,  voivat säilyttää rakennustensa luonteen, silloinkin kun niitä remontoidaan. Korjaaminen ei saisi myöskään olla tolkuttoman kallista.

Uhkaako energiatehokkuusvaatimus arvorakennuksia? tilaisuudessa kysyttiin. Tarvitaanko Suomessa muutamien Euroopan maiden tapaan arvorakennusten listaus? Vai riittääkö energiatehokkuusvaatimuksista poikkeamiseen rakennuksen ikä?

Pääasia on rakennuksen säilyttäminen

– Suomessa on hirveän vähän jäljellä vanhoja puna- ja keltamullalla siveltyjä hirsirakennuksia. Se, että niitä on kovin vähän, ei voi olla perusteluna sille,  etteikö niitä voitaisi kohdella arvonsa mukaisesti, kun esimerkiksi energiatehokkuusvaatimuksia laaditaan, sanoi Maanomistajain liiton hallituksen edustaja Thomas Frankenhaeuser. Hän toivoi että rakennuksia inventoitaisiin kiireesti, vaikka tiedostikin resurssien riittämättömyyden.

– Kantamme on, että kaikki jo rakennetut rakennukset voisi jättää energiatehokkuusssäännösten ulkopuolelle, tai ainakin tietyn ikäinen rakennuskanta, ellei arvorakennuksia ajoissa saada listattua.

Porvoon Vanhalla raatihuoneella, joka on toinen kahdesta Suomessa alkuperäisenä säilyneestä 1700-luvulla rakennetusta raatihuoneesta, huomautettiin suuren osan Suomen maasta ja rakennuskannasta olevan yksityisessä omistuksessa. Frankenhaeuser piti verotusta tärkeänä keinona edistää omistajien intressejä pitää rakennuksia kunnossa ja käytössä.  

Paikat säilyvät parhaiten käytössä

Seminaarissa kysyttiin, pysyisivätkö esimerkiksi tilojen päärakennukset nykyistä paremmassa kunnossa, jos niiden remontointia kannustettaisiin verohelpotuksin.

– Liittomme tähtäimessä on remonttitoimenpiteiden alennettu arvonlisävero sellaisissa rakennuksissa, joita käytetään asumiseen. Näin mielenkiinto remontteja kohtaan kasvaisi. Nythän tuotantotrakennuksiksi laskettavat rakennukset saavat yrityksille tarkoitettuja verohelpotuksia, mutta esimerkiksi tilojen asuinrakennukset eivät.

Frankenhauser pitää myös tärkeänä kaikin keinoin valistaa talojen omistajia sekä remonttien teettäjiä, samoin kuin rakennustarkastajia, jotta vaikkapa luonnollinen ilmanvaihto saadaan säilytettyä.

Marjukka Kulmanen

http://www.maanomistajainliitto.fi/