Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Helsingin Postitalosta keskustakirjasto?

27.3.2009

Helsingin Postitalo sijaitsee aivan ydinkeskustassa Rautatieaseman ja Kampin bussiterminaalin välissä. Sen sijainti olisi ihanteellinen kaupunkilaisten yhteiselle julkiselle tilalle. Tällä hetkellä rakennuksessa on useita eri toimijoita, mm. yrityksiä, kirjaston sivutoimipiste, postimuseo, kahvila ja postitoimisto. 

Suomen kaupunkitutkimuksen seura ja Helsinki-seura järjestivät 26.3. Postitalossa paneelikeskustelun aiheesta Keskustakirjasto Pääpostiin? Helsinki-seura ehdottaa, että suunnitteilla oleva keskustakirjasto sijoitettaisiin uudisrakennuksen sijaan jo ennestään loistavalla paikalla olevaan vanhaan rakennukseen, Postitaloon.

Postitalo on Järma Järven, Erik Lindroosin ja Kaarlo Borgin suunnittelema. Se valmistui 1938. − Pääposti edustaa 1930-luvun jäykkää funktionalismia, jossa ei käytetty juurikaan kaarevia muotoja eikä nauhaikkunoita. Samaa suoraviivaista tyyliä edustaa esimerkiksi Jussi Paatelan Metsätalo Helsingissä, joka oli myös valtion rakennuttama, kertoi Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Anne Mäkinen Helsingin kaupunginmuseosta.

− Postitalossa kiinnitettiin erityistä huomiota sisätilojen suunnitteluun. Sisätiloissa käytettiin moderneja materiaaleja ja värisuunnitelmatkin laadittiin erikseen. Mikä hyvänsä tuleekaan olemaan Postitalon käyttö jatkossa, täytyy rakennuksen ominaisluonteen säilymiseen kiinnittää erityistä huomiota, Mäkinen jatkoi.

Postitalolle pitäisi etsiä sopivaa käyttöä

Paneelikeskustelijat, Mäkisen lisäksi kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Anni Sinnemäki, sisustusarkkitehti Taneli Koskela Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co:sta ja yli-intendentti Sakari Mentu Museovirastosta, olivat melko yksimielisiä siitä, että Pääpostin sijainti on ihanteellinen ja talo on kutsuva joka suunnalta. Yleisössä olleet kaupunginkirjaston edustajat kuitenkin esittivät epäilevän kantansa siitä, voidaanko vanhasta rakennuksesta saada toimivaa kirjastoa.

− Mikäli Postitalosta tulisi kirjasto, talo saataisiin kyllä talotekniikaltaan toimivaksi. Ja se mikä talon teknisissä ominaisuuksissa hävittäisiin, tunnelmassa voitettaisiin. Tietenkin Postitalon soveltuvuus tähän käyttöön täytyy selvittää kirjaston tilaohjelman laatimisen jälkeen, ennen sitä voidaan vaan arvailla tulisiko juuri Postitalosta hyvä kirjastorakennus, sanoi Taneli Koskela.

Sakari Mentu muistutti, että uutta käyttöä mietittäessä on tutkittava tarkasti, miten ajateltu käyttötarkoitus istuu vanhaan taloon ja sen rakenteisiin. − Olemassa olevalla rakennuksella on tietyt ominaisuudet, kuten koko, mittasuhteet, tilajako, kulkuyhteydet ja tekninen taso. Osaa näistä voidaan jonkin verran muuttaa, mutta fasadismin peikko vaanii, kun rakennusta aletaan muuttaa täysin toiseksi, Mentu muistutti.

Fasadismilla tarkoitetaan sitä, että vanhasta rakennuksesta säilytetään vain julkisivu, ja sisätila rakennetaan kokonaan uudelleen. Postitalon tärkeimmät sisätilat on suojeltu, joten täysin uudelleen sitä ei voitaisi sisältä rakentaa.

− Postitalon loistava paikka ja vanhan rakennuksen olemassa olevat arvot tarjoaisivat paljon sellaista, minkä takia kirjaston kannattaisi luopua osasta tavoitteitaan, sanoi puolestaan paneelin puheenjohtaja, dosentti Anja Kervanto Nevanlinna.

− Kaupunginvaltuutettuna ajattelen, että tärkeintä on saada kaupunkilaisille hyvä epäkaupallinen keidas keskustaan kulttuurikäyttöön. Postitalon säilyminen ei ole uhattuna, joten en ole siitä erityisen huolissani. Toisaalta kirjaston uudisrakennukselle ajatellulle tontille Töölönlahdella rakennetaan varmasti jotain muuta, jollei kirjastoa sinne rakenneta, sanoi Anni Sinnemäki. Hän piti Postitalon muuttamista kirjastokäyttöön mahdollisena, mutta arveli, että uusi rakennus olisi kaupungille toiminnallisesti helpompi vaihtoehto.

Pelkkä säilyminen ei riitä

Postitalo on suojeltu asemakaavassa. Anja Kervanto Nevanlinna kiinnitti kuitenkin keskustelussa huomiota siihen, ettei riitä, että arvorakennukset säilyvät. Niillä täytyy olla myös sopivaa käyttöä. Hän mainitsi surullisena esimerkkinä Alvar Aallon Rautatalon Helsingin Keskuskadulla. Rakennus on olemassa ja säilynyt paikallaan, mutta sen luonne on muuttunut. Kaupunkilaisten yhteiseksi julkiseksi sisätilaksi tarkoitettu marmoripiha on nykyisin yksityisessä käytössä.

Postitalon omistaa nykyisin Ilmarinen, joka on avainasemassa talon tulevaa käyttöä mietittäessä. Paneelikeskustelijat pitivät keskustakirjaston sijoittamista Postitaloon selvittämisen arvoisena vaihtoehtona.

PM

Postitalo_tlindh.jpg
Postisali on suojeltu sisätila. Sen materiaalit ja väritys suunniteltiin huolella aikanaan. Tommi Lindh, MV/RHO.

postisali_01.jpg
Postisalissa toimii tällä hetkellä postitoimisto ja kahvila. Pinja Metsäranta, MV/RHO.

posti_sisaankaynti_02.jpg
Postitalo on helposti lähestyttävä rakennus. Pinja Metsäranta, MV/RHO.

posti_ulko_01.jpg
Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Rautatieaseman ja Mannerheimintien välissä. Pinja Metsäranta, MV/RHO.

posti_ulko_04.jpg
Myös oikealla pilkistävä Lasipalatsi on 1930-luvulta. Postitalon julkisivua kunnostetaan parhaillaan. Pinja Metsäranta, MV/RHO.