rakennusperinto.fi

Kotkan ympäristöseura esitti neljän puurakennuksen suojelua 2007. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus asetti rakennukset toimenpidekieltoon maaliskuussa 2008. Omistaja valitti päätöksestä, mutta Korkein hallinto-oikeus pysytti ympäristökeskuksen päätöksen. Tämän vuoden tammikuussa ympäristökeskus päätti, ettei rakennuksia suojella. Kotkan ympäristöseura valitti päätöksestä, ja heinäkuussa 2009 ympäristöministeriö hylkäsi valituksen.

Rakennusten omistaja EMP-Invest Oy vastusti suojelua ja piti sitä epärealistisena rakennusten kunnon, sijainnin ja käytön vuoksi. Rakennukset ovat teollisuusalueella, osin teollisuuskäytössä olevien teollisuusrakennusten välissä. Kotkan kaupungin rakennusviranomaiset ovat myös ilmoittaneet, ettei niiden käyttöä asuntoina enää suositella. 

Hovinsaaren tehtaalla on pitkä historia

Hovinsaaren entisen sellutehtaan tuotanto- ja asuinalueen rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisti arvokkaan kokonaisuuden, joka ilmentää Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson teollistumiskehitystä 1900-luvun alussa. Alue on myös mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa, jonka on tarkoitus korvata vastaava vuoden 1993 inventointi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tällainen inventointi otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana

Norjalaisen Ole Nedrumin 1906 perustama sulfaattiselluloosa tehdas oli Suomen ensimmäisiä. Osa suojeltavaksi esitetyistä rakennuksista on tehtaan perustamisajalta. Vuosina 1946–1999 tehtaalla valmistettiin paperia. Laajimmillaan alue oli 1930 ja 1940-luvulla ja tuolloin alueella oli kymmenen asuinrakennusta yhtiön henkilökunnalle.

Sellutehtaan kulttuuriympäristöä leimaavat kaarikattoiset tehdasosastot ja rikasmuotoinen jugendtyylinen johtaja-asunto sekä kapea kiilamainen asuinalue, jonka muoto johtui molemminpuolisista rautatiealueista. Tehdasyhdyskunta oli melko suppea, koska se sijaitsee kaupunkiasutuksen laidalla, eikä tehdasyhtiön tarvinnut rakentaa asuntoja kaikille tehtaalaisille.  

Suojeltavaksi esitettiin asuinrakennuksia

Suojeluesitys koski neljää asuinrakennusta. Lähimmäksi tehdasta rakennetut kaksi usean huoneiston puutaloa ovat 1900-luvun alusta.  Molemmat asuinrakennukset ovat paikoin vaurioituneita. Osa sisätilojen historiallisesti arvokkaista rakennusosista, kuten uuneista ja ovista, on poistettu autioitumisen jälkeen.

Osittain kalliolle, osittain korkealle kivijalalle perustettu talonpoikaisvaikutteinen asuinrakennus on kuulunut tehtaanjohtajan asunnon pihapiiriin alusta pitäen. Se saattaa olla peräisin jo 1800-luvun lopulta. Rakennus täydentää edelleen entistä tehtaanmäkeä hallitsevaa päärakennusta. Edellisten pohjoispuolella sijaitsee kaksi huoneistoa käsittävä puutalo.

Museoviraston mukaan vain talonpoikaisvaikutteisella asuinrakennuksella voidaan katsoa olevan rakennussuojelulain 2 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista arvoa rakennushistorian kannalta osana tehtaanjohtajan asunnon pihapiiriä. Tehtaanjohtajan asunnon ja sen pihapiirin säilyminen tulee turvata. Voimassa oleva asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut, ja koko tehdaskortteliin sisältyvien suojeluarvojen tarkempi selvittäminen olisi perusteltua tehdä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavaa uusimalla. Kotkan kaupunki on valmis toteuttamaan vanhan selluloosatehtaan, valkaisuosaston, sähköverstaan, savupiipun ja entisen tehtaanjohtajan asunnon suojelun uudistamalla vanhentuneen asemakaavan.

MLI

Ympäristöministeriön päätös, Kotkan Hovinsaari.pdf (44,06 kilotavua)