rakennusperinto.fi

Muutos kulttuuriympäristössä on kuitenkin jatkuva ja monet muutokset ovat pysyviä; se ei ole varsinaisesti hyvä eikä paha. Millainen on kulttuuri, joka nyt muuttaa ympäristöä? On selvää, että ilmastonmuutos ja maapalloistuminen aiheuttavat ennen näkemättömiä muutoksia.
Museoviraston Mikko Härö totesi Suomen olevan laaja ja hajanaisesti asuttu maa, jossa luonnonympäristön merkitys on poikkeuksellisen suuri myös rakennetussa ympäristössä. Hajallaan oleva teollisuus ja energiantuotanto lisäävät liikennettä ja aktiivinen aluepolitiikka on edelleen tukenut aluerakenteen hajautumista. Nyt nämä kulttuuriympäristömme rakenteelliset ominaisuudet näyttävätkin kovin epätarkoituksenmukaisilta. Miten tähän rakenteeseen pitäisi nyt suhtautua?

Entä pitäisikö alkaa tallentaa nykyistä elämäntapaa ennen kuin se väistämättä muuttuu? Mikko Härö arvioi edessä olevan niukemman tavarakulttuurin ajan. Voisiko paikallisuus tarjota myös reagointitavan nykyhetken ongelmiin: voitaisiinko siirtyä pienimuotoiseen energian ja muuhun tuotantoon? Mikko Härön mielestä kulttuuriympäristöviranomaisten olisi nyt pohdittava omaakin arvoperustaansa, jolta eteen tulevia asioita arvioidaan. Onko ilmastonmuutoksen huomioiminen ehdotonta ja ensisijaista, onko vaihtoehtoisia, toisiaan tukevia ratkaisuja ja etenemistapoja?

Kantojen kaivaminen hävittää muinaisjäännöksiä

Hannu Vikman esitteli tekeillä olevaa Hulevesiopasta, sillä sade- ja sulamisvesien johtaminen ja käsittely tulevat sateiden lisääntyessä entistä tärkeämmiksi myös rakennusperinnön kannalta. Aulis Tunkkynen ympäristöministeriöstä kertoi tulviin varautumisesta maankäytön suunnittelussa, ja Juhani Korpinen valotti sadevesiasiaa Vanhassa Raumassa, mm. mitä pulmia koituu kun rakennuksilla ja maaperällä ei ole enää talvilepoaikaa. Anu Laurila Museovirastosta pohti kiihtyvän korjaustahdin aiheuttamaa mahdollista autenttisuuden katoamista: Siirrytäänkö Suomessakin aitojen tekniikoiden ja taitojen säilyttämiseen, koska materiaaleja joudutaan uusimaan aiempaa enemmän? Heikki Lahdenmäki esitteli Suomenlinnassa tehtyjä tutkimuksia materiaalien säänkestävyydestä ja rapautumisesta. 

Metsäntutkimuslaitoksen Hannu Ilvesniemi näytti miltä energiapuun korjaaminen näyttää: ennen jätettiin kannot metsään, nyt nekin viedään. Museoviraston Helena Taskinen totesi, että kantojen mukana häviävät myös muinaisjäännökset. Tosin muinaisjäännökset on merkitty kartoille, joten välttämällä näitä paikkoja voidaan tuho välttää.

MLI

Muualla palvelussamme:

Ilmastonmuutos-sivut ja seminaarin aineistot