Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Hissi ei ole rakennustaiteen vihollinen

23.7.2009

– Esteettömyys koetaan liian usein vastakkaiseksi arvoksi rakennussuojelulle. Kun keskustellaan hissien rakentamisesta vanhoihin taloihin, pitäisi korostaa onnistuneita esimerkkejä ja ohjata suunnittelua hyvään suuntaan, eikä pyrkiä estämään hissien rakentamista, toteaa arkkitehti Niina Kilpelä Kynnys ry:stä.

– Esteettömyyttä ei tule toteuttaa hinnalla millä hyvänsä, mutta mielestäni eri vaihtoehtojen edut ja haitat on selvitettävä kunnolla. Toisinaan joudutaan tekemään kompromisseja, kuten rakentamaan ahtaita hissejä, mutta se ei saisi olla suunnittelun lähtökohta. – Hissin rakentaminen vanhaan taloon on kuitenkin aina tapauskohtaista. Joskus pienikin hissi on parempi ratkaisu kuin ei hissiä ollenkaan. Se palvelee monia käyttäjäryhmiä. Sen sijaan hissin tuomista puolen kerroksen päähän asuintasanteesta en pidä hyvänä ratkaisuna. Pahimmillaan se tuhoaa rakennustaiteellisia arvoja, muttei kuitenkaan tee rakennusta esteettömäksi.

Hissien rakentaminen ennestään hissittömiin kerrostaloihin on herättänyt paljon keskustelua. Korkein hallinto-oikeus päätti kesäkuun alussa, että Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan 1912 valmistuneeseen jugend-taloon saa rakentaa hissin. Talo on suojeltu ja sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella. Helsingin rakennuslautakunta oli myöntänyt hissille rakennusluvan, josta Uudenmaan ympäristökeskus valitti.

Hissit ovat vain pieni osa esteettömyyttä

Niina Kilpelä tekee työkseen esteettömyyteen liittyvää konsultointia ja esteettömyyskartoituksia. Hänen mukaansa paras hetki esteettömyyskartoitusten tekemiseen on rakennuksen peruskorjausta suunniteltaessa, jolloin esteettömyys voidaan ottaa huomioon korjauksen suunnitteluvaiheessa. Näin se ei aiheuta välttämättä edes lisäkustannuksia

– Joskus pienelläkin panostuksella saadaan rakennus toimivammaksi: esimerkiksi tukikaiteen rakentaminen tai kynnyksen luiskaaminen voivat auttaa paljon. Hissin rakentaminen on tietenkin aina isompi asia ja vaatii perusteellista suunnittelua. – Voidaan ajatella, että onhan vanhoihin taloihin tuotu muutkin mukavuudet, kuten sähköt ja juokseva vesi – miksei sitten hissiä?

– Asuinrakennusten kohdallahan kysymys ei yleensä ole siitä, että pyörätuolilla kulkevan pitäisi päästä muuttamaan hissittömän taloon. Kysymys on siitä, että talossa jo asuvat ihmiset voisivat jatkaa asumistaan siellä toimimiskyvystään riippumatta. Ja tietysti vierailtavuuskin on tärkeä näkökulma.

– Julkisissa tiloissa vaatimukset ovat kovempia, sillä yhdenvertaisuuden takia kaikkien pitäisi pystyä toimimaan niissä. – Joskus kysytään, miksi kaiken uudisrakentamisen pitää olla esteetöntä. Mielestäni meillä on jo niin paljon vanhaa esteellistä rakennuskantaa, että on aivan perusteltua rakentaa uudet rakennukset esteettömiksi. Aina ei tulla ajatelleeksi, että esteettömyys koskee laajoja ihmisryhmiä.

Esteettömyys on hyvää suunnittelua

Vanhoihin rakennuksiin voidaan tehdä hissi eri tavoin. Hissi voidaan rakentaa vanhaan porraskuiluun siten, että tila otetaan vanhoja portaita kaventamalla. Jos vanha portaikko on jo valmiiksi kapea, julkisivuun voidaan rakentaa joko hissi- tai porrastorni. Tällöin hissin rakentaminen muuttaa porrashuoneen lisäksi rakennuksen julkisivua. – Hissiratkaisun pitäisi olla aina ympäristöön sopiva. Yleensä pidetään etuna, jos uusi rakennusosa erottuu selvästi vanhasta – sen pitäisi olla tyylikäs osa ajallista kerrostumaa. Saavutettavuusratkaisujen ei kuitenkaan tarvitse olla silmiinpistäviä, vaan ne voivat olla varsin huomaamattomiakin.

– Myös liikkumisesteiset henkilöt haluavat nauttia rakennustaiteesta. Parasta on, jos esteettömyys on otettu huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Esteettömien ratkaisujen pitäisi olla esteettisiä ja kaikille käyttäjille sopivia; tyylikkäästi toteutetut ratkaisut käyvät kaikille toimintakyvystä riippumatta. Sen sijaan päälle liimatun tuntuiset ratkaisut eivät ole kutsuvia.

– Esteettömyys on laaja-alainen asia: se liittyy kaikkeen suunnittelun kaupunkisuunnittelusta detaljeihin. Vanhoissa rakennuksissa ja ympäristöissä pitäisi rakennustaiteelliset arvot ja esteettömyys sovittaa yhteen mahdollisimman toimivalla tavalla, vaikka arvovalintoja on tietysti aina tehtävä. Hissien suunnittelu vanhoihin rakennuksiin ei ole helppoa. Jos se olisi, ei siitä tarvitsisi käydä niin paljon keskustelua. Esteettömyys on viime kädessä hyvää suunnittelua ja laadukas ympäristö on esteetöntä, Kilpelä sanoo.

PM



niina_kilpela.jpg
Niina Kilpelä toivoo, ettei esteettömyyttä ja rakennussuojelua asetettaisi vastakkain.

pihlajamaki03.jpg
Helsingin Pihalajamäessä on rakennettu hissi vanhan porrasjuoksun paikalle. Tommi Lindh, MV/RHO.

pihlajamaki01.jpg
Hissin rakentamisen yhteydessä portaat siirrettiin julkisivuun uuteen porrastorniin. Tommi Lindh, MV/RHO.

pihlajamaki04.jpg
Pihlajamäen porrastornit muuttavat rakennuksen julkisivua. Tommi Lindh, MV/RHO.

Ateneum_hissi2.jpg
Kaikkien pitäisi pystyä toimimaan julkisissa tiloissa yhdenvertaisina. Kuvassa Ateneumin taidemuseon hissi, jonne käynti on rakennuksen takaa Ateneuminkujalta. Pinja Metsäranta, MV/RHO.