rakennusperinto.fi

Professori Erik Kråkström suunnitteli Sulvan koulun 1950-luvun alussa ja sitä pidetään yhtenä aikakauden parhaista koulurakennuksista. Jälleenrakennuskaudella kouluja rakennettiin paljon sekä tyyppipiirustusten mukaan että arkkitehtien suunnittelemina. Uudet pedagogiset periaatteet alkoivat vaikuttaa tilaratkaisuihin ja kouluja alettiin mitoittaa lasten mukaan. Aiemmin koulut olivat monumentaalisia ja ne sijoitettiin tasaisille avoimille alueille, nyt niistä tehtiin matalampia ja niitä sovitettiin maaston muotoihin. Yhteyttä luontoon alettiin pitää tärkeänä ja luonnonvaloa arvostettiin luokkahuoneissa.

Suojeluesityksessä todetaan, ettei modernia arkkitehtuuria useinkaan ymmärretä arvostaa ennen kuin on liian myöhäistä. Vanhempien rakennusten koristeelliset fasadit herättävät yleistä ihastusta, kun taas nuorempien, usein askeettisesti muotoiltujen rakennusten hienot tilat ja muut arvot eivät ole yhtä ilmeisiä.

Koulun lisärakennus tehtiin 1980-luvulla

Sulvan ala-aste, entinen kirkonkylän kansakoulu rakennettiin kahdessa vaiheessa. Vanhempi osa, johon kuuluu myös erillinen opettajien asuntorakennus, vihittiin 1954 ja lisärakennus 1983. Koulu on kylän keskustassa kirkkomäen lähellä. Edellinen koulu oli palanut jo ennen sotaa.

Sulvan koulu käsittää noin 1000 neliötä. Kaksikerroksinen koulu on suorakulmion muotoinen, voimistelusalin lattia on alempana kuin koulun ensimmäinen kerros. Pulpettikatot antavat koululle keveän ja modernin ilmeen. Luokkahuoneista puuttuu opettajankoroke ja luonnonvalo valaisee huoneet.

1980-luvun lisärakennus on Kråkströmin toimiston suunnittelema, mutta rakennusteknisesti se ei ole yhtä hyvä kuin vanhempi osa. Uudisosan myötä tilaratkaisuja muutettiin, mutta koulun fasadit, katto ja ikkunat ovat alkueräiset, myös huonejaossa ja muotoilussa 1950-luvun piirteet ovat tallella. Arkkitehtuuriltaan, detaljeiltaan ja materiaaleiltaan se edustaa yksinkertaista, puhdasta ja vaatimatonta rakentamista.

Museovirasto kannattaa suojelua

Pohjanmaan arkkitehdit ehdottavat koulun 1950-luvun osan suojelua. Voimistelusali tulisi esityksen mukaan korjata ja sitä voitaisiin käyttää erilaisiin kulttuuritoimintoihin. Uudisrakennukset tulisi suunnitella niin että 1950-luvun osa jää erilleen. 1980-luvun lisärakennus ei arkkitehtien mukaan kaipaa suojelua.

Museoviraston mukaan Sulvan koululla on kulttuurihistoriallista merkitystä niin rakennushistorian rakennustaiteen kuin erityisten ympäristöarvojenkin kannalta. Koulu sijaitsee asemakaavoitetulla alueella ja kaavasuojelu olisi periaatteessa luonnollisin ratkaisu. Koska rakennusta ei ole kaavassa suojeltu, eikä kaavasuojeluasia ole edes vireillä, ehdottaa Museovirasto koulumiljöön ja erityisesti 1950-luvun osan suojelua rakennussuojelulailla. Asian ratkaisee alueellinen ympäristökeskus ja lopullisesti asiata päättää ympäristöministeriö.

MLI

Museoviraston lausunto Sulvan koulusta (ruots.)2008.pdf (54,14 kilotavua)

Solf skola (Korsholm kommun)