Etusivu » Uutiset » Uutiset 2009 » Pallaksella on myös rakennushistoriallista arvoa
Pallaksella on arvoa myös kulttuuriympäristönä
24.2.2009
Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamista koskeva ehdotus on uudella lausuntokierroksella. Lakiehdotusta on tarkistettu viime vuonna luonnoksesta saadun palautteen perusteella. Myös viime syksynä tehty ympäristöarviointi on otettu huomioon.
Ehdotus sallisi hotellin laajentamisen enintään 250 vuodepaikan ja 10 000 kerrosneliömetrin kokoiseksi rakennukseksi. Kerroksia voisi olla kaksi, ja alueella oleva asuntovaunualue poistettaisiin. Nyt Pallaksen matkailukeskuksessa on 130 vuodepaikkaa ja 2400 kerrosneliömetriä. Maanalaista rakentamista ei sallittaisi. Hotellin vieressä oleva Metsähallituksen luontokeskus voitaisiin laajentaa enintään 500 kerrosneliömetrin suuruiseksi. Rakentaminen edellyttää asemakaavaa, ja pysäköintialueista päätettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Laskettelurinteiden laajentamista ei jatkossakaan sallittaisi. Perhematkailun edellytysten turvaamiseksi kaava-alueelle voitaisiin kuitenkin rakentaa lastenhissi.
Kansallispuistoissa rakentaminen on pääsääntöisesti kielletty. Pallastunturin matkailukeskus rakennettiin kuitenkin jo ennen kansallispuiston perustamista. Rakentamisen kieltävää lainsäädäntöä ei aiota lieventää nyt ehdotetun lakimuutoksen myötä.
Pallastunturista tuli suosittu matkailukohde jo 1930-luvulla
Pallastunturin hotelli oli valmistuessaan 1938 Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Se räjäytettiin 1944, kun saksalaiset joukot vetäytyivät Lapista. Arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema uusi hotelli rakennettiin 1948 alemmas rinteeseen. Sitä on laajennettu myöhemmin. Nykyinen matkailuhotelli on Tunturi-Lapin seutukaavassa rakennussuojelukohde, jolla on myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Pallastunturit on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Lausunnossaan viime vuonna Museovirasto korosti, että Pallastunturilla on luonto- ja maisema-arvojen lisäksi arvoa rakennettuna kulttuuriympäristönä. Alue kertoo suomalaisen matkailun ja matkailuarkkitehtuurin historiasta. Hotellin vanhin osa tulee suojella, ja hotelli-ravintola kunnostaa vanhaa vaalien. Uudisrakentamisen mitoitus ja laatu sekä rakentamisen sovittaminen maisemaan on olennaista, jotta kansallispuiston maisemalliset arvot eivät kärsi.
Luonnonsuojelujärjestöt sekä mm. Suomen Latu ovat suhtautuneet kriittisesti Pallastunturin lisärakentamiseen, ja paikan omaleimaisuuden säilyttämistä on pidetty tärkeänä. Eri näkemykset on kirjattu ympäristövaikutusten arviointiraporttiin.
Ehdotetulla lakimuutoksella halutaan turvata Pallastunturin luontomatkailua ja retkeilyä tukevien palvelujen tarjonta myös tulevaisuudessa. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, siellä käy noin 300 000 henkilöä vuodessa. Heistä 80 000 vierailee matkailukeskuksessa.
Tarkoitus on, että eduskunta käsittelisi lain vielä kevätistuntokaudella.
MLI
Pallas-Ylläs lakimuutoksen ympäristöarviointi (ympäristöministeriö)
Pallas-Yllästunturia koskeva lakiehdotus tarkistettuna lausuntokierrokselle (ympäristöministeriö)
Pallas-Yllästunturia koskeva lakiehdotus lausunnoille (ympäristöministeriö)
