Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Pyhistä paikoista puhutaan
Pyhistä paikoista puhutaan
24.4.2008
Pyhät paikat mykistävät kävijän paitsi käyttönsä ja traditioidensa vuoksi, usein jo ikänsä, säilyneisyytensä tai restaurointihistoriansa perusteella. Icomosin monumenttipäivän kansainvälisenä teemana oli tänä vuonna kulttuuriperinnön perinteikäs ydin, pyhät paikat ja uskontojen rakennukset.
Pyhyyden suhdetta paikkaan avattiin sekä kotimaan että Lähi-idän maisemista käsin. Arkkitehti Aaro Söderlund antoi ajatuksille vahvan alkusysäyksen kuvaamalla rakennusarkeologisen tutkimuksen ja mallintamisen todellisuutta uskonnollisten, poliittisten ja aseellisten konfliktien miinakentässä. Palvontapaikkojen pyhyys ja erityisyys on enimmäkseen ollut pysyvää ja periytyvää, vaikka uskonnot niiden ympärillä ovat vaihtuneet. Tieto paikkojen nimistä on toisaalta usein poistunut asukkaiden mukana, kuten tapahtui esimerkiksi ensimmäisen ja toisen juutalaissodan aikana. Ns. pyhän maan arkeologia antaa lukuisia esimerkkejä siitä, että Raamatun tapahtumapaikkojen sijainnista voidaan tuntea parikymmentäkin vaihtoehtoista tulkintaa.
Vapaaehtoiset tutkivat Astuvansalmea
Suomen Muinaistaideseuran Juhani Grönhagen kuvasi Ristiinan Astuvansalmen avulla monumentaalisten luonnonmuotojen ja pitkään jatkuneen heimo- tai klaanitradition merkitystä kotimaiselle kalliotaiteelle. Sekä konkreettista paikkaa että sen tutkimista tulee hänen mukaansa lähestyä monelta suunnalta, jotta kaikki mahdollinen tieto kohteesta tavoitetaan. Tulkittavaa riittää sekä muinaismaiseman että runsaiden kuvien parissa. Vedenalaista tutkimusta Astuvansalmella viety vapaaehtoisvoimin eteenpäin jo viiden vuoden ajan.
Arkeologit kunnioittavat paikallisyhteisöjen oikeutta
Saamelaisten rituaalisia maisemia Oulun yliopistossa tutkiva Tiina Äikäs pohti arkeologisen toiminnan etiikkaa Inarin Ukonsaaren ja seitojen sekä Australian aboriginaalien liikkumiskieltojakin sisältävien pyhien paikkojen kautta. Ukonsaaressa on käynyt arkeologeja 1800-luvun alkupuolelta lähtien, mukaan lukien Arthur Evans, joka vieraili paikalla vuonna 1873. Nykyisin tehdään esimerkiksi dna-tutkimuksia näytteiden perusteella, kuljettamatta luuainesta pois paikalta. Pyhän koskemattomuuden kunnioittaminen ja paikallisyhteisöjen oikeudet omaan historiaan liittyvään arkeologiseen aineistoon ovat nyt entistä vakavammin otettuja asioita. Hyvällä tavalla moniäänisessä tieteellisessä työssä perehdytään asiallisesti myös vähemmän tieteellisiin näkökohtiin.
Kirkon korjaamisessa tarvitaan huolellisuutta ja tulkintavaistoa
Uljaiden kirkkorakennusten korjaushankkeissa ammattilaiset pääsevät kohtaamaan sekä teknisesti että periaatteellisesti erittäin haastavia päätöksentekotilanteita. Rakennesuunnittelija Kari Avellan kertoi kokemuksistaan Tarton Jaanin eli Johanneksen kirkon viime vuonna valmistuneessa urakassa, erityisesti perustusten korjaamisen näkökulmasta. Rakennuksen ja etenkin sen kallistuneen tornin tukeminen edellytti hänen mukaansa huolellisesta työjärjestystä, jatkuvaa työnaikaista kallistumien ja painumien mittaamista, tulkintavaistoa sekä jossain määrin myös hyvää onnea. Vaurioiden sanelemat lähtökohdat ja sekä historiallisesti että nykypäivän näkökulmasta vastuullisten ratkaisujen hakeminen ovat leimanneet myös Porvoon tuomiokirkon pian valmistuvaa korjaustyötä, josta tilaisuudessa kertoivat vaikuttavine kuvineen arkkitehti Ulla Rahola ja rakennesuunnittelija Juhani Pentinmikko.
Suomen Icomosin järjestämä Monumenttipäivän seminaari pidettiin Tieteiden talolla 18.4.2008.
Laura Tuominen
Muualla palvelussamme: Porvoon tuomiokirkon korjaus
