Etusivu » Uutiset » Uutiset 2008 » Mäkihypyn lähtötasanteella
Mäkihypyn lähtötasanteella
13.3.2008
Ennen Salpauselkää hypättiin Helsingin Alppipuistossa. Alppilan hyppyrimäki rakennettiin 1900-luvun alussa, ja sen rinne ja maastorakennelmat ovat helposti tunnistettavissa ja saavutettavissa puistokalliolla Linnanmäen Sea Lifea vastapäätä.
Alppilan kalliolla kilvoiteltiin ensi kerran vuonna 1902. Huimimmat leiskaukset kantoivat jopa 12,5 metriä. Pituudet kaksinkertaistuivat, kun hyppyrimäki valmistui vuonna 1905 , ja sitä seuraavana vuonna korotettiin. Myös Kajaaniin rakennettiin samana vuonna hyppyrimäki piirustusten mukaan.
Alueella sijaitsi vuodesta 1870 Alppila-ravintola, Alphyddan. Hyppyri rakennettiin ravintolan pohjoispuoliselle kalliolle. Ravintola paloi muutaman kerran, viimeksi 1951, mutta sekä sen paikka että näköalatasanne ovat edelleen puistossa havaittavissa.
Mäki, josta laji ponnisti kansainvälisiin saavutuksiin
Suomen ensimmäiset kansainväliset kisat pidettiin Alppilan hyppyrissä vuonna 1906. Paras suomalainen oli kuudes ruotsalaisten ja norjalaisten juhliessa mäkikuninkaina. Lajin kansainvälinen mitalikanta on myöhemmin ollut vahvasti sinivalkoisempi.
Hyppyri jäi sittemmin käytöstä, ja sen puinen torni purettiin tiettävästi jo ennen 1940-lukua. Lahden Salpausselkä oli vuodesta 1923 lähtien lajin uusin keskuspaikka.
Alppilassa hyppyrimäestä on säilynyt kivetty alarinne, notko ja mäkimonttu puistoaukiona sekä puisen hyppytornin kulmakivet ja rautakiinnikkeet, jotka osoittavat rakennelman sijainnin ja laajuuden kallion laella. Kokonaisprofiili hahmottuu hyvin, koska mäki on purettu vain puuosiltaan.
Mäkiurheilun puitteet ovat Alppilan ajoista huomattavasti muuttuneet. Alppipuisto onkin hauska vertailukohta nykyisille talviurheilukeskuksille sekä nidien hyppytorneille, joiden mittasuhteista ja korkeuksista suurin osa urheilukansaa pääsee osalliseksi vain television ääressä tai mäkimontusta.
Timo Kantonen, Jarkko Sinisalo
